IRC-Galleria

Oli lauantai-aamu ja myös ensimmäinen aamu uudessa kodissani. Kämppikseni, Sinin kanssa oli edessä ostosreissu Ikeaan ja Giganttiin. Aamu alkoi hyvin. Lainasimme auton äidiltäni ja suuntasimme kohti Vantaata. Ikeassa oli..noh. Kannoimme olat vääränään tavaraa ja kävimme listaamme tarvittavista tavaroista läpi harva se minuutti. Suurimman osan löysimmekin. Tavaralista on kuitenkin aivan liian mittava tässä kerrottavaksi ja muistettavaksi. Tungos oli kova. Ja tulihan sitä satunnaisesti ja tahattomasti pahoinpideltyä rakasta kämpistäni siinä kun tohkeissamme ja enemmän ja vähemmän lekat otsassa kuljimme ympäri Ikeaa. Tavaroiden lastaus autoon kävi kuitenkin vaivattomasti. Suunta oli seuraavaksi kohti Kodin Ykköstä josta mukaan tarttui kylpyhuoneen ja olohuoneen matot. Giganttiin olikin sitten hiukan haasteellisempaa päästä. Ensinnäkään reitti sinne ei ollut aivan tuoreena mielessäni. Sen selvitettyäni luulimme olevamme selvillä vesillä. Mutta ei. Madza perkele kun ei viitsinyt antaa tietä kun minun olisi pikaisesti pitänyt vaihtaa kaistaa. Olin niin upoksissa kaistanvaihtoon etten tajunnut ajautuneeni lähelle tien reunaa. Pumps. Auto oli korkean katukiveyksen päällä. Pikainen ohjaus takaisin tielle. Pienet panikoinnit ja isot litanjat kirosanoja molemmilta ja Madza-kuskin kiroaminen perämettiin meneväksi. Gigantin pihassa tilannekatsaus. Pölykapseli kärsinyt ja renkaan sivussa repeämä. Perkele. Soitto kotiin. Äiti: "Vaihtakaa heti rengas." Iskä: "Jos ei ilmaa tule ulos, ajakaa kotiin ja katsotaan sitten." Mikro ja DVD-laite tarttuivat kuitenkin vielä mukaan liikkeestä. Äitin ns. oikotie kohti vanhaa 3-tietä ei johtanut minnekään. Ei kun vielä Kehälle ja sieltä vanhalle. Onneksi. Mahtikiitos että sitä tietä kuljettiin. Hyvinkäälle asti päästiin ja sitten katosi ohjautuvuus autosta. Paniikki ja jarrua. Sini: "Laita vilkku päälle!" Tien sivuun pysäytys. Minä: "Sini! Kato mikä tilanne!" Sini: "Se on tyhjä." Hätävilkut päälle. Taas soitto kotiin. Saatanan ison Ikea-kuorman lastaus ulos autosta jotta vararenkaan saisi irti. Puuttui kaikki työkalut jolla tarvittavan napukan saisi edes auki. Perkele. Kameralla piti ikuistaa ainutlaatuinen hetkemme. Yksi auto monista pysähtyi lopulta. Kaksi hiukan epämääräistä miestä tulivat apuun. Kestihän se hiukan mutta lopulta oli vararengas irti pohjasta. Sitten loppuivat miestenkin työkalut. Eivät saaneet siis rengasta vaihdettua. Onneksi oli iskä tulossa. Hän sai helposti renkaan vaihdettua. Lopulta päästiin kotiin. Sinin Saab haettiin kyllä välissä ja siinä piti vielä lastata kamat siis toiseen autoon. Kannettiin kahdestiin kaikki kamat kämpäämme ja ilta menikin niitä kootessa ja järjestellessä. Huh mikä päivä.