Olen elossa. Tosin lähes kuollu. En kävele enää viikkoon. Ja olin jopa niin hyvä, että sain tehtyä kaiken pyydetyn ihan suhteellien hyvissä ajoin ja en edes roikkunu siellä ihan joutilaana kun vasta sillon joskus kun oli enää puol tuntia aikaa ennen ku pääsisin pois. Se onki aina sitä hiljasta aikaa. Lounasaika ei ollu kovinkaan kivaa. Piti lähes kirjaimellisesti juosta ne 20 lasia tarjottimella siellä. Noh, enköhän mie tästä selviä. Ja kun ens viikosta asti alan saada siitä palkkaa nii jaksan kyllä. Ja nyt on ekat kaks viikonloppua vapaita nii eipä se työkään nii hirveetä ole.