Istun hänen huoneessaan, hänen koneellaan. Istun täällä, koska en jaksanut mennä (taaskaan) vapaa-ajan aktiviteettiini. Huone on valaistu hyvin. En kuule muuta kuin näppäimistön ääntä. Pysähdyn. Kuuntelen. Jatka kirjoittamista.
Pöydällä on tyhjä kohta. Jotakin siitä puuttuu. Mitä? herää kysymys. Sen kerron ensi päiväkirjamerkinnässä.
-Katja the salapoliisiMorsian