IRC-Galleria

Smashareitä. I want you turn me oooonnn........ Tää oli eka biisi minkä kuulin niilt, muistaakseeni. Joo. Löysin tos joku viikko sitten aivan upeen taidemaalarin! Puolalainen, Zdzislaw Beksinski. Surrealistinen mestari, sainoisinko. Noi maalaukset on sellasii et niit vois tuijottaa vaik viis tuntia putkeen ja löytää vaik mitä elämän arvotuksia niist. Mainioita, osais itekki 8<

Liitetää ny sit oikee kuvaki ku tää uus upee teknologia täällä IRC-Galleriassa mahdollistaa sen.

Tää on mul taustakuvan tietsikas. Upea, eikö?

(ps. en tiiä kyl saak näit googlest revittyi kuvii lisät tän mut who cares, poistetaa jos poistetaa)

On tää nii ihana biisi. Alice in Chainsia. Toi intro on nii ihana. Siin jotenki sulaa vartalo ja silmät sumenee. Ja alkaa kiemurtelemaan sen musan mukaa. Että tietäisitte mistä on kyse, voin linkittää:
http://www.youtube.com/watch?v=GYpaeIddffU
Grunge <3 Ei se ole musta mihinkään lähteny vaik olenki ny tota glämii aika paljo intoillu. Kyl mä olen silti iha yht omistautunu Nirvanalle ja muille vanhoille rakkaille. Se heebo Ruissis osas soittaa vai kui hyvin skebal AiC:sii. Lupas tulla herättämään meijät soittamal :D Eipä tullu. Olis ollu ihan kiva, se oli hauska. Se vaa käveli ohi ja huusi mul, ku mul oli sil hetkel se akustine, et soita Led Zeppeliinii nii mäki tuun soittaa. Olin vähä tuitereis sillo mut muistin! TII TII TII TIDIDII TITI TII DII DII TI DIDII...!! Heartbreaker. Aloin soittamaan sitä (vähän kehnosti sattuneesta syystä) mut ilmesest se tunnisti sen ku se tuli vieree istumaan ja soitteli aamun meijän kans. Nii, tosiaa kello oli jotai kaheksan aamul. Mentii kymmene aikoihi nukkumaan (aamust) ja herättii kolmelta. Se oli ihan hauska päivä rytmi.

Nyt kuuntelen jotai ihme No Doubtin vanhoi biisei. Hauskoja muistoja niistäki. Onnää hyvii :) Hella Goodist en tykkäis yhtää mut se on nii legenda. Liika tollanen.. mut Gwenist tykkään. Mut toi sen sooloilu ei oo nii hyvää. Whatever, nevermind.

Nonniih. Vähää aikaa taas koneel... Norddäämine ei oikee enää innost. Mun dataus kiintiö meni ilmesest täyteen tos paris vuodes. Tuli harrastettuu sitä sen verra.

Ruusu <3

En ookkaa lisänny uusii kuvii pitkäst aikaa vaik on uus tukkaki. Tai ''uus'', tää ollu jo pari kuukaut. Vois korjata tilanteen. Laitoin kameranki latinkii päiväl, ei oo tullu käytettyy sitä vähää aikaa.
Jotenki olen jättäny taas kaiken viimetippaan. Ku en vaa osaa hoitaa asioita ajoissa. Huomen pitäis Harjotel noi fillit, kirjottaa oma filli ja opetel se, kirjottaa enkun essee mikä on jo viikon myöhäs, en tiiä hyväksytäänk sitä enää ku tuon sen vast nyt. Ei perse miten täs ny näin kävi. Ja äiti jankuttaa jotai huoneen siivoomisesta vaik voiha vittu, ei tääl ny oo mitää eri sotkusta, tää on vaan Katja huone. Ja vietän tääl n. 8h vuorokaudest nii mitä väliä sil sit on. Pöhkö.

Ruusu <3

Syön jätskiä tosi pitkäst aikaa. Hyvää suklaa jätskiä.
Oli muutan hauska syysloma :) tai nythä on vast lauantai mut.. kuitenki. Hemmetti, mite kello voi olla jo ykstoist





Ruusu <3

Njoo, toi otsikko ei oo kyl tot. Kosk kaikki on kerrassaan mainiosti nyt. Mikä ny pari juttuu vähä ketuttaa, mut siis yleisesti. Eihä sitä voi koskaan olla kaikki hyvin. Aina voi valittaa :) vaik no se on aika hölmöö jotenki. Lipitän vettä täst hienost sinisest pullostani... voisko ol vähä epämääräsempää juttuu viel? Jesjee huomen inte skolan! :) jipviu. joo.. What the hell i'm trying to say.....

Viikonloppu oli aivan ihana!! Hanoin keikka voivoi!! miken juomapullo oohh!!! <3<3 oon hehkuttanu ihmisil jo ihan liikaa. Iiihihi <3 :D

Kirjoita nimesi ensimmäisellä kirjaimella alkavalla sanalla vastaus.

Olen: Katja
haluan: Kansalaisopistol maalaa (en olis puolvuot sit uskonu et toivon tota joskus)
minulla on: kuppeja yöpöydällä
vihaan: kaikkea (angst:D) no en.
pelkään: koulua :DD
kuuntelen: klämii
pohdin: kaikkee mitä tapahtu vkloppun.
rakastan: kaikkii Hanoin jäsenii
minä aina: k.....kaipaan Hanoita :D
minä en ole: kusipää :D
laulan: Kill cityä (hanoi)
itken: kaikkii surullisii juttui
katson: k...kaikenlaista ;) :D
oli pakko: kähveltää iskältä muutama euro taas :)

Tämän lukeva ihminen olkoon haastettu

JESJESJES

Olen kuunnellu taas yllätysyllätys täysin Hulluna Hanoita.

I CAN'T GET IT AT ALL

No sitä just..! olen niin onnesta soikeena ku vaan voi.! Ja tää on erittäin huono hetki tällasel hullulle mielentilalle, ny tarvis kattoo vähä läksyjä :S kello on vast kuus pian! läksyt tehää ain tv ohjelmien jälkeen joskus 23.30-23.45 eikä sen jälkee ajatellakkaa niit. Mul on ollu tollane rytmi kolme vuot (ala-asteel sama mut en iha noi myöhää tehny läksyi) ja ny pitäis tehä lujast töitä (et pääsisin Turkuun ja bongailee Mikee päiväst toiseen! <3) mutku olen tähtimerkiltäni Vaaka mikä on kuuluisa laiskuudestaan. Voi itku oon kusessa jos jätän lukion roikkumaan. Mut läksyjä en varmana tee kyl enne seittemää.

Miksi... rassaa niin saatanasti. Miks tupakoinnista pitää valittaa niin paljon? ja etenki sellanen ihminen ketä ei tiedä tupakasta ja huumeista _mitään_. Oikeesti, sen huomas jo keskustelun alusta.
''Poltaksä niinku vakituisesti?''
''Njoo...''
''askin päiväs vai?'' -.-
''no en todellakaan.''
''kui paljon sit?''
''ehkä yhen päiväs jos sitäkää.''
''no et varmana. eksä sit tänää oo viel ollu?''
''en.'' toi oli pikkuvale, olin polttanu YHEN ku oli refloja ja sain piiitkästä aikaa askin.
''voi Katja ku sä et tiedäkkää mite pahaa toi tekee sulle ja maailmalle..''
''mitennii en tiedä?'' huom. keskustelu pysyi kokoajan rauhallisena ja hiljaisena, ei huutoa.
''no et sä muuten polttais.''
''?''
''oleksä koskaa ajatellu keuhkosypää?''
''njaa, tupakast voi tul syöpä kyl iha mihi vaa eikä välttii ain keuhkoihi.''
''no nii.. tupakoitsijat siirtyy huumeisii helpommi. mä tiedän mitä mielt sä olet kannabiksest'' -.-
''nii mut sä et tiedä kannabiksesta mitään ku et ole vaivautunu lukemaan mitään faktoja ja sit väität vaa jotai mitä olet saanu päähäs.'' huom. en ole koksaan kokeillu huumeita.
*sama jankutus jatkuu mite pahaa teen itelleni ja maailmalle*
''festareillakin poltetaan kokoaikaa.'' Luuli et olen sielt sen oppinu.
''Mm-m.''
''mä yrittäisin saada sut ny lopettamaan ton tupakoinnin, sä olet vast 15..'' huom. täytän 16 kahen kk pääst
''miten?''
''kertomal sulle tupakan vaaroja''
''mä tiedän ne kyl''
''et tiedä, et sä muuten polttais''
''älä väitä etten mä tiedä ku mä tiedän. ja kyl silti tooosi moni polttaa vaik tietää vaarat''
sit se liukuu paikalta sillain keskan keskustelun ku ei tienny enää mitä sanoa. Voi helvetti. Sil on jo yks täydellinen tytär, ei se tarvi toista täydellistä. Kyl ne nyt jo tietää millanen ihminen mä olen, tykkään käydä keikoilla, satun nyt tupakoimaan, aion elää täysillä mutten silti dokaa ku harvoin. Sitä vaan harmittaa et olen ottanu oman elämäni ohjat omiin käsiini. En mä aio jäädä istumaan kolmekskymmeneks vuodeks kotiin jonku painostuksest niinku se teki, ja se on siitä kateellinen. En mä valita sille ikinä jos se tekee jotain sellasta mist mä en tykkää. Ja jos mä teen jotain mist se ei tykkää nii se alkaa valittaa. EIkä sillä ole mitään muita perusteita ku ''sä olet alaikänen''. Sitä se jankkaa ku joku papukaija mikä eiosaa muuta sanoa. Sille ei ole ehkä kerrottu että alaikäsetkin saa tehdä asiaoita! ja olen mä yrittänyt keskustella ja tehdä kompromisseja sen kanssa joistain asioista. Olen koittanu järjestää omii juttujani niin et ne sopis sille paremmin mutku mikään ei kelpaa. Ku mua ei ymmärretä niin kertakaikkiaan nii miksi hemmetis mä sitten enää viittisin mitään lupia edes kysyä. Jos ne ei tue mua missään tai kunnioita mitään mun päätöksiäni niin miks mä viittisin vaivautua. Kyl niille nyt on tullu jo selväks että olen tällanen, jos sanon et aion tehdä jotain, mä myös teen sen. Olen todistanu sen niille. Joten niitten kannalta olis miljoona kertaa hyödyllisempää uskoa se ja tukea mun päätöksissä ja hyväksyä mut ja ratkasuni. Teen juttuni kuitenki anto ne luvan tai ei nii miksei ne voi olla avuksi tai antaa olla. Se puhdistais ilmapiiriäki jos ne hyväksyis vaik tän Hanoin keikoilla käynnin. Jos ne olis mulle joskus mukavia niin voisin jättää jonku keikan menemät tai tekemät jotain muuta ns. ''kiellettyä'' mutku ne ei luota tippaakaan mun arviointi kykyyni. Ja mun on pakko luottaa omaani (en epäile itseäni koskaan) kosk ne on tehny mun kasvatuksessa aivan uskomattomia virheitä joita ne ite ei tajua. Mun pitäis istuu illat kotona ja tyhjentää astiapesukone ja jutella niitten kanssa mukavia. Tekisinki joskus niin mutku en saa siitä takasin ikinä mitään. Mun on sit pakko jättää niitte auttaminen ja mennä sääntöjen läpi. Mulla ei ole juurikaan vaihtoehtoja kosk olen nyt tällanen persoona ku olen. Ja jos olisin sellanen et olisin jokikinen ilta kotona kauniisti nii ehä se olis edes terveellistä 15 vuotiaal tytöl? kai se kuuluu vähä ikään tehä juttuja. Ja miten ikinä mulle kertyy kokemusta jos olisin niinku ne haluis? olisin viel 37 vuotiaanakin kotona ja kysyisin miten bussilla voi mennä turkuun. (niille se et matkaan yksinäni bussil on joku maailman kammottavin asia).
En oikeesti kuulu tähän perheeseen. Siks joudunki aina karkaamaan kaikkialle mikä ottaa toisaalta voimien päälle. Tosi surullista ja ärsyttävää ku niillä ei ole mitään käryä yhtään mistään. Mua vituttaa niin paljon se. Voisimpa olla jo vanhempi nii ei tarvis kuunnella niin vitusti sitä kauheeta paskaa mitä ne suustaan päästää.

otsikko kertoo kaiken <3 räjähdän onnesta ihan kohta !!!!!! IIIIIIHIHIHIH!!!