IRC-Galleria

Viikko sitten viikonloppuna oltiin Wirkkala Country & Western- tapahtumassa joka järjestettiin ekaa kertaa ikinä. Mentiin Kiltalaisten kanssa töihin, muut aktiviteettipisteisiin ja minä olin vain Portto, ensin nimikkeellä Pia The Portto ja myöhemmin nimellä Dolly The Maneater. Se oli hienoa! Hiekkakuoppaan rakennettiin kylä, jossa minä asuin ihan autenttisessa teltassa, puisessa käsin tehdyssä sängyssä kaminan vieressä ja aseiden yläpuolella. Pojat olivat seurana, ensin Enska ja Pikku-Valtteri ja sitten Enska, Pikku-Valtteri, Ile, Völli ja kurtsa nukkui teltan vieressä mun autossa. Paikalle oli väsätty saluuna, näytöslava ja triljoona aktivitettipistettä, joissa ihmiset saivat ratsastaa, ampua, käyttää ruoskaa ja lassoa, ampua jousipyssyllä, huuhtoa kultaa jne jne.. Iltaisin soittivat bändit, joista kaukaisimmat olivat amerikasta asti. - Ihan mieletöntä settiä. Dallas Wayne sai minut itkemään, Jussi Syren & The Grounbrakers nauramaan ja tanssimaan villisti Sylvin kanssa ja Erik Hokkaneen bändeineen muutti minut yön synkkinä hetkinä mustalaisnaiseksi ( vähän tanssittiin Enskan kanssa ja varastettiin koko show)... Ratsastin myös Rodeohärällä, kuten kuvissa näkyy ja hajotin korsettini. Onneksi se on videolla. Tavattiin ihan mielettömiä alan harrastajia ja jos en ennen ollut villistä lännestä kiinnostunut, niin nyt olen. Länkkäreitten kanssa näyteltiin näytelmässä ja olin sheriffin vaimo + kiljuva kassaneiti, joka ei näkynyt lainkaan... XD Länkkärit pistivät jatkuvasti jonkun näytöksen pystyyn, jotka tuli katsottua kaikki. Sitten oli myös kilpailuja, ampumista, härällä ratsastusta ja laulua. Osallistuin siihen laulukilpailuun, jossa piti laulaa joku biisi listasta live-bändin säestämänä. Ainoa, jonka tunsin oli Dolly Partonin- Jolene ja sillä voitto tuli! Nyt on sinkun levytyssopimus taskussa, pää täynnä suunnitelmia ja mieli unelmissa. Mutta hienointa ja ihaninta oli uudet ihmiset joita tapasin ja toivottavasti tavataan vielä monesti.

Nyt Edellisenä viikonloppuna oli maailman tylsin Ropecon ikinä. Jotenkin melkein kaikki mikä tekee Conista Conin tuntui puuttuvan. Toisaalta mun työvuorot rajoitti menoa melkoisesti ja tuli tavattua muutama inhottavan töykeä / ilkeä ihminen. Gaa. Onneksi näin sentään Eekin ja pari muuta ihanaa ystävää ja sain nukkua kaverin luona ihan oikeassa sängyssä ja käydä ihan oikesssa suihkussa Conin lavuaarin sijaan. Sunnuntaina tulin kotiin ja 2h:n matka kesti 3.5h. Satoi aika paljon, niin paljon että 120 alueella ihmiset ajoivat 60km/h, koska eteensä näki vain edellisen auton takavalot ( mikäli edellinen auto oli tarpeeksi lähellä) ja vähän oikeanpuolista valkoistaviivaa. Salamat viuhuivat ja taivas oli niin musta ettei nähnyt sivuilleen oliko pellon vai metsän keskellä. Tätä siis Helsingin rajalta Iittalaan asti. Kun pääsin Tampereelle ajoin suoraan töihin hervantaan, sillä ei ollut toivoakaan että ehtisin käydä kotona purkamassa tavarat autosta, syödä ja käydä suihkussa. Olin töissä puolikymmeneen ja aamulla piti lähteä seitsemäksi yhteen uuteen siwaan, kun niiden työntekijöistä on yli puolet sairaslomalla. Kohta taas töihin omaan siwaan sulkemisaikaan asti. Näin se menee tällä viikolla, vahvasti töissä, puolikoomaisessa olotilassa. Kun teen tunteja kahdelle eri Siwalle ja yhdelle Valtsulle...

26pv tuli kortti ja 29pv. pe. Häkkis soitti mulle ysin jälkeen hädissään. Sen autonavaimet oli pudonneet turussa, lukkoliike oli mennyt kiinni ja se oli myöhästynyt viimeisestä junasta ja bussista. Se aneli että haen sen sieltä kökkimästä ja koska kyseisestä asiasta tuli kinaa timon kanssa lähdin yksin yötävasten ajamaan Turkuun. Melkein ajoin peuran päälle Viialassa, sillä se päätti juuri mun edessä hypätä tielle ihmettelemään. Jostain syystä se tuli järkiinsä ( todennäköisesti kuuli autosta pauhaavan system of the downin tai moottorista vihlovan ulinan) ja häipyi ajoissa, sillä en olisi kerennyt 80 Km/h jarruttamaan tai pystynyt sitä väistämään. Häkkiksen piti ajaa takaisin Turusta, mutta kun puolentunnin jälkeen alkoi auto ajelehtia keskiviivan yli, päätin ajaa myös kotiin.

Seuraavana aamuna hain Timon veljeltään ja vein autonsa luokse ja Camillan hain juna-asemalta. Yhdessä kokattiin ja juoruttiin parisuhteiden mahdottomuudesta ja sitten lähdettiin Timon kanssa ostoksille. Kyllä me ruokaakin hankittiin, mutta enemmän huomiota sai karkit, suklaa, kermajäätelö ja Camillan alkosta hankkima kuohuviini (joka sopii erityisen hyvin mansikoiden kanssa) ja torimansikat. Ei muuta kuin hienot kattaukset esille, skoolaukset ja sitten pleikkarilla pelaamaan räiskintäpeliä kuoharilasit toisessa kädessä. Jessus että oli hyvää! SItten kun Timo tuli kotiin pelattiin final fantasya. Aamulla lähdettiin hakemaan häkkistä ja muita pelaajia jostain orimattilan läheltä ja eksyttiin kolmesti, kun ohjeet olivat aika kehnot. Menomatka kestikin 2 tuntia ja takaisin tultiin puolessa tunnissa. Sitten äkkiä syömään, keskiaikakamat kouraan ja hakemaan Johannaa ja Mikkoa ja sitten porukalla Turkuun ja keskiaikamarkkinoille. Melkein markkinoita kivempaa oli kuitenkin Turunlinnalla, jonne tuttavat olivat leiriytyneet :). Tein mielenkiintoisia huomioita siellä. Muutama tuttu keskiaikainen ritari oli paikalla, jotka viime conissa lauloivat humalassa mun kanssa kilpaa juomalauluja. Kertulle sopii piian myssy päähän, nuoret lääkärit keskiaikaisissa ovat hyvännäköisiä ja käherön isällä on kaunis hopeinen ja kihara tukka. Niin ja käherö on vahva luikku, kun se jaksaa nostaa ilmaan ihan yllättäen. Sitten vietiin camilla junalle ja lähdettiin Häkkiksen kanssa takaisin Tampereelle, jolloin kettu yritti jäädä mun auton alle. Eli parissa päivässä ehdin ajella yli 700km ja kaikki elävä yritti jäädä mun alle.

Viime torstaina musta tuli oikea työntekijä ja tuli opittua taas ihan uusia asioita illassa. Timon äidin ompelukone sanoi itsensä irti keskiviikkona ja jouduin pelipukuni vihreän päälimekon ompelemaan lähes kokonaan käsin. Sain sen kuitekin valmiiksi vaikka yöunia jäi välistä. Perjantaina suoraan illasta pelipaikalle Pirkkalaan kranstolpaan ja siellä oli Annikat ja muut ja pääsi saunaan. Ihanaa. Lauantain peli oli raskas ja pitkä mutta hieno kuin mikä. Mitään niin poliittista en ole koskaan pelannut ja seuraavaksi voisin olla vaikka joku bimbo tai idiootti ;D vei sen verran uupuneeksi tuo fiksuilu ja valtataisto-touhu. Harmitti järjettömästi että Kerttu, Inna, Minttu ja Käherö joutuivat melkein heti pelin loputtua lähtemään eivätkä ehtineet viettämään meidän kanssa offiaikaa juuri lainkaan. :(
No meidän afterit alkoivat iltaakohden muuttua aina vain mielenkiintoisemmiksi..(toivottavasti rakas sisareni Päivi huomaa nämä lukea) Ensin saunottiin, nakuiltiin ja kerrottiin maailman huonointa läppää ja sitten saatiin Jutan ja Karrin kanssa päähämme että nyt lähdetään kauppaan hakemaan siideriä. No kello oli tietysti yli ysin mutta lähdettiin silti ajamaan Pirkkalaan pikkusiwaan hakemaan mässyä ja blandista ja Jutalle keskustaan hakemaan alkomaholia.. Autoon tietysti mentiin niissä missä satuttiin olemaan siellä saunassa, pienin lisäyksin. Silvu ja Kuni tulivat ihan omissa vermeissään miekkoineen kaikkineen, Jutalla oli Bikinit ja viitta, Karrilla oli punainen pyyhe vyötäisillä ja Larp kävelykeppi ja mulla liian pienet bikinit ja pelipukuni vihreä päälimekko joka loppuu rintojen alle ja halkiot yltävät takamukseen asti.. Sitten popitettiin ja leikittiin häiriköitä. Mutta maalla kaikki vastaantulijat olivat tosi kivoja ja vilkuttelivat takaisin. Bussipysäkkiläisetkin vilkuttelivat kun tööttäiltiin ja vilkutettiin. Kaupassa saatiin jostain hopparista ihailija ja muita mielenkiintoisia reaktioita. Sitten Jutalle ydin keskustaan ja sain auton sammumaan taas vaihteeksi.. Sitten huoltskan kautta takaisin saunaan ja puolitoista tuntia olikin jo kohta kulunut. Sitten alkoi tilitys ja läppävaihe jota kesti loppuyön. Jutut menivät vain levottomammiksi ja jossain vaiheessa Karri tarjoutui larppaamaan tamponiani, kun häkkis viipyi kauan hakureissulla.XD Sitten saunottiin ja syötiin kimpassa kaksi makkaraa ja juotiin Jutan happoa muistuttavia paukkuja. Loput pelaajat leikkivät nätisti päämökillä, kun me rietasteltiin ja hölmöiltiin rantasaunalla. Sitten mentiin nukkumaan saunan yläkertaan kolmen hengen tilaan kuudestaan ja Emmalla ja Karrilla oli pienoinen reviirisota siitä, kumpi sai pitää musta kiinni. Siinä sitten nukuttiin ja hikoiltiin ja kun herättiin aamulla, satoi kaatamalla vettä. Sitten takaisin suihkuun ja siivotessa saapui kranstolpan talkkari, joka on maailman ihanin täti. Juoruttiin sen kanssa ja jatkettiin siivoamista ja sitten kotiin... huh että olin poikki koko leirikeskuksen siivoamisen ja koko viikonlopun riehumisen jälkeen.

Tänään nukuin pommiin kuorma-auton teoriakokeesta ja käytiin poistattamasta punkin pää timon kyljestä, kun en saanut sitä kokonaisena yöllä pois. Ötökkä oli tullut tuliaisena Turusta jossa Timo oli ollut Ruisrokissa. Käytiin myös katsatamassa mun auto ja kirpparilla ostamassa sälää. Timo osti jotain autosälää ja mulle käyttämättömän lasisen piirakkavuoan. Itse ostin Kuparisen juomakannun proppikasaani ja hiusklipsin.. SItten Timo osti mulle kalevalan rannekorun vuosipäivä lahjaksi, kun lauantaina 7.7.07 tuli vuosi täyteen ja oltiin sopivasti samaan aikaan eri kaupungeissa *hih*... siinä sitä taas hetkeksi..

Mulla on ajokortti tästä päivästä lähtien.. vihdoin saapui se postinpaketti, joten nyt saa pelätä liikenteessä. Ihan luvan kanssa oikein. :D

Tänään on kauhea meininki ollut päällä koko ajan. Töissä siivosin ja järjestin taloushyllyt uudelleen, järjestin kampanjajäätelöaltaan jäätelöt niin, että jäätelöt ovat kaikki samoin päin ja tekstit katsojaan. ja tötteröt tietysti pystyssä. Siivosin myös kampanjatavarahyllyt ja laitoin kukat myyntiin ja kiusasin Tartsaa, joka on ollut viikonloppuna varsinainen yönkuningatar. Suomeksi sanottuna, töissä ei ollut mitään tekemistä ja mulla oli liikaa virtaa. Sitten kirjaston kautta kotiin rättiväsyneenä ja siivoamaan ja suunnittelemaan loppuviikkoa.

Huomenna matkustan Helsingin kautta Lohjalle ja Helsingissä treffataan Tuomaksen kanssa.. Se saa kertoilla kaikki tyttöjuttunsa viimeisen puolenvuoden ajalta ja sitten Lohjalle. Torstaina siskon kanssa Ikeaan hakemaan kankaita, että saan tehdä larppivaatteita. Sitten Sadralle, ehkä näen Olgan ja muita... ketkä nyt sitten sattuvatkaan kaipaamaan ja ottamaan yhteyttä ( *wink wink*). Perjantaina joko seurakunnan virkistysreissulle mutsin kanssa tai taas törmäilemän kavereiden kanssa ja Kiltaan.. Illalla tietysti menen tanssimaan, en vain tiedä kenen kanssa (*wink wink*). Lauantaina kavereita ja tietysti tanssimaan. Sunnuntaina liian aikainen herätys ja turkutien varrelle odottamaan kyytiä ja pelaamaan Kaarinaan Turun lähelle ( jos Häkkis saa auton, muuten en pääse pelaamaan *nyyh*). Sitten kotiin illalla ja maanantaina töihin. Tämän jälkeen en pääsekään Lohjalle muuta kuin pe. ilta - su. päivä. pituisilla matkoilla.

Seuraavalla viikolla menen vantaalle Annikan ylppäreihin juhlimaan ja töihin ja sitten tulen lohjalle, eli saatan päästä taas lauantaina tanssimaan... sitten sunnuntaina koulutukseen äärimmäisen väsyneenä.

Nyt pesukone kiljuu ja pitäisi keksiä mitä pakkaa... aaaaaaaa

Sain tänään päähänpiston koko päivän kestäneen jumituksen jälkeen. Mä tarviin liikuntaa, mutta en lähde ulos juoksemaan. Ei ole varaa mihinkään kidutuskurssiin, joten päätin bilettää. Tanssin olohuoneen lattialla tunnin, jonka jälkeen aloin tehdä lihasliikkeitä ja jumpata helvetin ison tietosanakirjan kanssa käsilihaksia. Kohta menen kolmatta kertaa suihkuun, enkä usko että kykenen huomenna mihinkään. Sen siitä saa kun hyppii melkein kolmetuntia kylmiltään. Ehkä mun vaan pitäisi tyytyä olemaan läski.

Tai toisaalta... huomenna uudestaan...

Lauantaina lähdettiin Annikan kanssa ajamaan meidän autolla Turkuun ja sieltä Kaarinaan keskiaikaisen linnan raunioille pelaamaan peliä nimeltä "Veden Vangit". Minut oli pyydetty mukaan, kun yksi pelaajista joutui peruuttamaan viimehetkellä. Oli todella kivaa. Pelättiin että sataa ja että peli jouduttaisiin peruuttamaan ja kaikki olivat pukeutuneet kuin talvimyrskyä varten. Lopulta taivas aukeni ja ilma oli äärettömän kaunis ja aurinkoinen. Kaikki hikoilivat melkein hengiltä ja minä toin matkamuistona kotiin täysin palaneen nenän ja posket. Osa ihmisistä lähti vielä Saloon saunomaan, mutta minä ja Annika lähdettiin kahdestaan etsimään reittiä kotia kohti. Heti kun oltiin soitettu parkkipaikalla vähän pornista, mikä sai kaikki tietysti tanssimaan. siihen mennessä oli tullut jo katalan kylmä ilma, kun pilvet peittivät ilta-auringon. Automatkat molempiin suuntiin olivat ihan mielettömän kivat. Menomatkalla oltiin pervoja ja hassuja ja biletettiin autossa ja ilveiltiin Häkkiksen autolastille, joka kulki edellä näyttäen tietä. Tulomatkalla puhuttiin syvällisiä ja syötiin suklaata. Kotonakin saatiin olla hetki kahdestaan, kun Timo oli poikien kanssa rälläämässä. Tuli kuitenkin jo yhdeltätoista takaisin ja käytiin nukkumaan.

Tänään käveltiin Annikan kanssa kahden talon päähän Viinikan puistoon Tampereen suurimpaan puistokirppis-tapahtumaan Minä söin letun ja Annika makkaran ja sitten olikin Annikan aika lähteä kotiin. Oli haikeaa istua pysäkillä ja hyvästellä. Ihanaa Annika kun olit kylässä, tulee taas ikävä.

onpas siitäkin aikaa taas, kun viimeksi kirjoittelin, joten täytyy varmaan pistää historialuennoksi.

Töissä on mahtavaa. Ei edes tunnu siltä, että olisi ollut siellä jo kohtuullisen pitkään, kun aina saa oppia uutta, omaa panosta arvostetaan ja saa toimia itsenäisesti. Pääsiäisestä se alkoi ja nykyään saan aina somistaa kaikki teemahyllyt, koska se on minusta kivaa, Mikistä ja Tarpista rasittavaa, Manta ja Mari väittää ettei ne osaa jne. Nyt väistyi jo vappujärjestelmät kesäkamojen alta, ja tein kukan näköisen asetelman pesuvatiin värikkäistä pillipaketeista, kertakäyttölusikoista, haarukoista, veitsistä ja kahvilusikoista. *hih*

Pääsiäisviikonloppuna olin Harrin ja sen Nurmijärveläisten lapsuuden kavereiden ja Järvenpääläisen inttikaverin kanssa ulkona. Sanotaanko näin, että joko (vaihtoehto 1.) Etelämmät pojat ovat ihan kipeitä, (v.2) mä olen alkanut erittää jotain toosi tehokasta ihmeellistä hormonia tai (v 3.) musta on jossain hämäävässä vaiheessa tullut ihmisen kaltainen hyväksyttävä olento, sillä illan päätökseen mennessä melkein kaikki oli yksitellen ilmaisseet jotain ihmeellisiä tuntemuksiaan ja avoimesti. Voi hyvä luoja. Aluksi olin se "hyvä jätkä" , kun tulin niin hyvin kaikkien kanssa juttuun ja loppuillasta sain kuulla olevani kaunis, paha, ihmeellinen, uskomaton ja lähes täydellinen... ja kaikki melkolailla eri tyypeiltä. En voi väittää ettenkö olisi tästä huomiosta nauttinut järjettömästi, kun tampereella olen melkein näkymätön, ettenkö olisi punastunut ja piiloutunut karpalolonkeron taakse, kun hymyäni kehuttiin ekaa kertaa koskaan järjettömän kauniiksi (kornia tiedän), ja etteikö naamani oisi ollut pyöreä, kuin juusto, kun timo haki mut pois hotellilta. Ihaninta pojissa kuitenkin oli se, että kaikki kuuluivat aivan eri tyyliluokkiin ja olivat niin ihanan avoimia, hauskoja ja äänekkäitä. Eniten ehkä kuitenkin sadistisen puoleni takia nautin siitä, kun joukon hevari sanoi uupuneensa kanssani puolessa tunnissa yhtä paljon, kuin pikkusiskopuoliensa kanssa, jotka ovat sentään 5 ja 7-vuotiaat. :D

19.4 Oli Ojamonkoulun 30-vuotisjuhlat Lohjalla ja minut kutsuttiin esiintyjäksi. Pianistin kanssa harjoiteltiin ainoastaan samana aamuna 7.30 - 8.00. Biisi ei ollut minullekaan täysin tuttu ja meinasin lentää pyllylleni, kun nuoteissa oleva versio olikin oktaavia korkeampi, kuin se jonka olin joskus kuullut. Noh ei se mitään, hyvin meni kuitenkin. Esityksiä oli kaksi ja jopa lasten näytöksessä tarkkisluokka oli ihan hiljaa, kun lauloin. Pääjuhlassa rehtori oli taas kaikkea muuta, kuin hiljaa. Äiti oli kutsuvieraissa keka:n edustajana ja joutui rehtorin viereen. "Katso Marjukka" , "Eikös ole ihania" "Miten tuo teidän Pia osaa laulaa noin?" ekaa kertaan koskaan äiti ei oisi halunnut jutella tai kuunnella.
Päivällä ennen ensimmäistä esitystä oleskelin entisen opettajani 9-vuotiaiden oppilaiden kanssa. Olin juuri lähdössä vaihtamaan vaatteita, kun pienet balettikerhon tytöt pyysivät opettajalta apua nutturoiden kanssa. Marjatta ilmoitti, että Pia voi auttaa. Seuraava pari tuntia menikin pikkutyttöjen nutturoiden laittamiseen ja meikkaamiseen. Tottakai kaikki tytöt halusivat nutturan, kun balettitytöilläkin oli. Jäi vähän oma kampaus laittamatta, kun 50 pinnistä käteen jäi kolme. Ja jokainen ihana tytsi halusi esitellä omia töitään joita killui ympäri koulun seiniä. Ruokailussa rehtori ilmoitti, että kuulun hänen pöytäänsä ja siinä kuuntelinkin, kun kaikki pöydän miehet keskustelivat lentokoneiden elektroniikasta. Jesh!Tiedänpäs ainakin, että jokainen turbiini on vain kahdella pultilla kiinni. Vai olivatkohan ne siivet.. hmmm.

Seuraava viikonloppu menikin Lohjalla bilettäen ja jännittäen... ja entinen ihastukseni kutsui minut luokseen yösi, vaikka en omasta mielestäni ollut illan aikana baarissa edes flirttaillut tai muutakaan erikoista... Ja meidän pojat kiusasivat mua seuraavana iltana. Olin Camillan luona yötä, kuten aina ja Camilla kutsui baarista myös Jussin serkun (myös tunnetaan mun edellisen kesän pomon nuorempana poikana) ja meidän ilen ja Kurtsan. Kaikki halusivat Camillan ja Jussin viereen nukkumaan (mahdollisesti ilman sitä Jussia) . Siitä suorastaan kinattiin. Mutrutin siinä ja Camilla ilmoitti Jussin serkulle että Pian vieressä sohvalla on tilaa. Poika koitti kovasti vaihtaa Jussin kanssa paikkoja ja mutrutin vielä lisää. Sitten Jussi yritti lohduttaa sanomalla "en nyt tiedä lohduttaako tämä sua yhtään, mutta mä olisin ollut aivan valmis siihen vaihtoon". Mulla kesti hetken tajuta mitä Jussi sanoi ja repesin ihan totaalisesti. Samanaikaisesti Jussi juoksi Camillaa karkuun ympäri aukiota, joka oli melko valmis mukiloimaan kihlaajansa.

Tosi hienoa, käsityötä, kaunista ja kaiken kukkuraksi hyvän tyypin aikaansaamaa...

www.korulipas.com

nam, Pia tahtoo... ;D

Tulin tässä töiden ja autokoulun välillä käymään kotona ja postilaatikossa oli kirje Tampereen maistraatista. Hyvästi neiti Malinen, tervetuloa neiti Gerbaulet. Hahaa! Enpäs muuten ole yhtään täpinöissäni tänään... XD

Eilen ajoin ekaa kertaa henkilöautolla. Se meni tosi hyvin, suorastaan yllättävän hyvin. Sain jopa kehuja ja ajaa Pyynikiltä autokoululle. Hauskaa oli, kun opettaja sanoi, että "ethän sä häsellä yhtään" ja sekuntia myöhemmin auto sammui. Sanoin vain ettei sitä saa mulle kertoa. Muuten tunti meni kuulemma loistavasti, paitsi että on vähän liioitteleva jarrujalka, joka sopii kuulemma hyvin kuorma-autolla ajoon. Opettaja sanoi, että nyt voit pysäyttää, niin oltiin jo pysähdytty ja kaikki teoreettisesti hattuhyllyllä seissyt tuli niskaan. Mutta olen varma, että se johtui vain siitä, että joutui heti keskustaan ajelemaan, kun aluksi jarruttelin ihan pehmeästi.

Tänään ajoin kuorma-autolla, eikä se mennyt ollenkaan niin hyvin. Jarrujalka on liian hyvä kuorma-autoonkin, vaihdelaatikko on ihan kammottava, kun siitä ei saa leveyssuunnassa mitään tuntumaa ja se on jäykkä kuin helvetti, kun halusin painaa kytkimen pohjaan, jouduin käyttämään mahdottomasti pakaralihaksia ja pyllistämään itselleni lisäpituutta jotta yllän pohjaan saakka. Jos tie oli kuoppainen, oli myös kaasun käyttö töyssyistä, koska kantapohja ei yltänyt lattiaan ja yritin pitää itseni paikallaan, vaikka jalat hilluivat ilmassa. Mmp ja melkein peruutin meidät vaudilla alas parkkipaikalta ryteikköön, kun käänsin päätäni nähdäkseni paremmin ja hölläsin kytkintä samassa suhteessa. Sitä ennen tuli vähän kommunikaatio ongelmia ja melkein ajoin tolppaan ylämäessä. Oh my god! Hävetti ihan tajuttomasti, mutten saanut ruotia itseäni yhtään ennen tunnin päättymistä. Epäreilua, itsensä arvostelemiseenkin tarvitaan lupa.
Mutta muuten meni oikein hyvin.

Huomenna lähdetään keilaamaan työporukan kanssa naapurin pubin kautta ja tänään lähdetään baariin. Nyt tuli sellainen fiilis.