IRC-Galleria

Noin 33 venytystä ja kaksitoista raukeaa haukotusta sitten tulin kotiin. Eihän kaksitoista ole kovin montaa, eihän? Sehän on sama kuin bissepullojen määrä mäyräkoirassa tai kaksi kuuden kappaleen kananmunapakettia. SE EI SIIS OLE PALJON!

Vaan entäpä kun se onkin kaksitoista x kaksitoista kuukautta enemmän elettyä elämää kuin mulla? Onko se sitten paljon? Voisko olla niin että jos on elänyt tosi täysillä niin vois silti olla henkisesti saman ikäsiä?

Kertokaa mulle!!

Jos kaksimielisyys on stereomielikuvitusta niin minkälainen sekopää on dolbydigitalilla varustettu yksilö? Vähintääkin skitsofreeninen. Mä olen sitä paitsi aina ollut sitä mieltä että monot on vähän tylsiä...

Huomaako umpihullusta että se on hullu? Siis jos se on umpihullu niin silloinhan sitä ei pitäs huomata, eihän? Koska jos on umpinainen mitään ei tule ulos?

Jos pilkkua viilataan liiaksi, siitä tulee jauhoa!

Taidan muuten olla aika kylmä täti, koska ne jotka tänne eksyy saapuvat harvinaisen usein jädepaketti kainalossa. PS. pakastuslokero on aika täynnä, täytyneet järkätä jotku kuumat jädebileet :D
Nimim. 3 pakettia jätskiä pakkasessa.

Tilannekatsaus: Ainakin se yks mies on sika ja Espanjassa ;) Terqqui vaa, Herra Tirehtöörille.

Hilirimpsis.

Nyt se tuli, talvi. Juuri kun mä olin kerennyt saamaan untuvatakin vinttiin, tilaa viemästä ja ostettua uuden "ei niin lämpimän" talvitakin. Ensin hikoilen höyhenissäni monta kuukautta, kelaten kohta se talvi tulee "enää ei kannata ostaa välikausitakkia", ja sitten kun totean että nyt on pakko ja ostan takin lävähtää pakkaset kehiin. Rokkenroll.

Pieni päivitys asiohin...

Tilanne ennen: Mies on sika.

Tilanne nyt: Miehet on sikoja.

Lukeekohan kukaan näitä selostuksia? Uskoisin ettei, ainakaan kukaan ei oo kommentoinut mitenkään.

Äänikirjat, wau mikä juttu.
Mulle tulee bussissa huono olo kun luen, hahaa tasapainoelimet siitäs saitte, kuuntelen nykyään kirjoja. Jos on oikein paska päivä, mikäpä rauhoittaisi paremmin kuin Muumien toilailut rauhallisen täti äänen lukemina. Lallaa ja taas ollaan omissa maailmoissa.

Toisaalta kun ajattelee, maailmalta eristäytyminen on aika ihanan lohdullista. Musta on tosi jees että kun kävelen kadulla saan olla just siinä äänimaailmassa jossa haluan, oli se sitten musaa tai kirjaa. Ja voi vittu että mua ärsyttää ne feissarit "olisko hetki aikaa ihmisoikeuksille". No joo olis, mut silloin KUN MINÄ ITSE SITÄ HALUAN, ei silloin kun joku repii hihasta välipakolla. Musta se on ahdistelua.

Vois kai sanoa että ehkäpä se päivä paistelee tähänkin risukasaan joskus, tai ainakin nyt taas tiedostan sen auringon olemassa olon :) Onkohan niin että kunnon itkun jälkeen on aina parempi olo?

Mä taidan oikeesti olla tulossa vanhaksi! Mä suihkuttelen mun kukkasia, kattelen kuinka ne kasvaa ja saan kicksejä kun ne voi hyvin. Ou mama, onko ihminen vanha kun se on 24 v?!

Unta kolme tuntia, ihana herätys. Vaaleapunaiset piilarit on jotenkin sulautuneet mun silmiin :) Hitto että voi taas elämä olla kivaa.

Lauantaina juhlitaan ja huolella, vanhenen. Kriisi 24 vee pitäskö tässä nyt olla aikuinen? Kekkerit ovat manalassa joten kaikki jotka olen unohtanut kutsua niin tässä se kutsu on :)

Eilinen oli ehkä elämäni kamalin päivä. <avautuminen>

Illalla menen tunnollisesti nukkumaan ajoissa ja laitan varmuuden vuoksi kaksi kelloa soimaan koska aamulla on tuikitärkeä koulutus.

Herään aamulla 25 minuuttia myöhässä ja poltan kieleni aamukahvissa,säikähdyksissäni suttaan ripsivärit pitkin naamaa. Rynnistän ulos huomatakseni että taivaalta sataa räntää,mulla ei ole sateenvarjoa, maassa on viiden sentin kerros loskaa ja minulla on mokkakengät. No ei auta myöhässä ollaan...

Ehdin juuri ja juuri ajoissa koulutukseen. Asettaudun paikalleni ja huokaisen. Alan tuntea outoa kuvotusta ja sinkoan eturivistä etsimään vessaa. Ihmiset katselevat kummissaan. Oksennan sydämeni kyllyydestä ja pyyhin jälleen kerran levinneitä ripsareita poskiltani. Palaan hipihiljaa neukkariin omalle paikalleni.

Noin kymmenen minuuttia kaikki on hyvin, kunnes tunnen huoneen pyörivän ja kylmä hiki kohoaa otsalleni. Voi v*ttu, taas vessaan. Ja taas annan tulla pohjanmaan kautta ja pyyhin enimmät ripsivärit poskilta. Niiskautan ja säälin hiukan itseäni ja totean ettei mikään enää voi mennä huonommin...

Tässä vaiheessa rakkaimmat ystäväni Herrat Kohtalo ja Sattuma naureskelevat keskenään etteipä taida tyttö tietää mitä meillä on jemmassa sua varten loppupäiväksi

Loppukoulutus sujuu hyvin, ja alan jo pikku hiljaa uskoa että yrjöily oli vain tilapäistä ruokamyrkytystä tai jotain. Poistun koulutuspaikalta.

Ylitän Kaivokatua ja totean että kerkeän vallan mainiosti kadun yli ennen lähestyvää sporaa. Kunnes... Kompastun sporakiskoihin ja mätkähdän turvalleni, kuski osoittaa suosiotaan soittamalla torvea ja näyttämällä kansainvälistä käsimerkkiä. Makaan maassa kuin halvaantunut hylje, enkä tiedä mitä pitäisi tehdä. Olen yltäpäältä ruskeassa kuravedessä ja koko laukkuni sisältö on levinnyt kolmen metrin säteelle.Yksikään kymmenistä ohikulkijoista ei vaivaudu ojentamaan yhtään tavaraani.

Käteen sattuu, polveen sattuu ja alan itkemään. Niiskuttaen haalin kuraista omaisuuttani. Ja yllätys yllätys vatsalaukkuni yhtyy ilonpitoon ja päättää poistaa loputukin aamukahvit rautatieaseman pääoven eteen. Nilkutan bussille joka läpsäyttää ovet kiinni nenäni edestä ja kurvaa vauhdilla kuralammikon kautta, niin että kuravesi mutanaamioni on kokovartolo mallia.

Nyt olen kotona, enkä aio astua jalallanikaan ulos tästä asunnosta. Ikinä.

Tässä välissä nukahdin ja ajattelin et herättyäni kaikki on paremmin...

Nyt heräsin ja päätin tilata pizzan koska olo on mitä kuvottavin.. Sekään ei mennyt ihan käsikirjoituksen mukaan

Soitan ensin Kallion pizzeriaan joka on tuossa aika lähellä, kukaan ei vastaa puhelimeen. Nälkä on jo kova joten soitan Albertinkadulle. Tiedän sen olevan aika kaukana mutta kohteliaasti kysyn josko voisivat tuoda näin kauaksi? Varmistan vielä kahdesti.

-Juu kyllä me tuoda
-Jaa no kiitos paljon, ottaisin numero nelosen ja ison jaffan.
-Puoli tunti menee.
-Onpas nopeeta, tosi kiva.

**Muistan 10 minuutin kuluttua tilauksesta että haluaisin maksaa kortilla ja soitan pizzeriaan. **

-Hei, tilasin tossa äskön pizzaa xxx numeroon ja unohdin sanoa että haluaisin maksaa kortilla, vieläkö onnistuu?

-Minu kuski on matkoilla.

**Tässä vaiheessa pohdin mielessäni että onkohan kuski mahdollisesti Kanarialla vai Lanzarotella vai mennyt sukulaisiaan moikkaamaan Turkkiin tms **

-Ahaa, no voisitko soittaa sille, kun mulla ei oo yhtään käteistä.

-Ei voi.

-Ahaa, no mitäs nyt sitte tehdään?

-Minulla kiire.

tuut tuut tuut.

**Tässä vaiheessa vatsani kurnahtelee ja toivon vain että autossa on vanhanaikainen "höylä".
Katselen kuola valuen ruokamainoksia telkasta ja puhelin soi. Aah pizzani saapuu.**

-Halo, minä täällä, minä olla täällä.
-Jahas no soita summeria niin avaan oven, numero XX
-Minä ei siellä
**Jahas kyseessä on siis joku skitsofreeninen matkaileva pizzakuski, kuulostaa hyvältä**

-Missähän sä sitten olet?
-Bensa-asemassa
-Tota ei täällä ole mitää bensa-asemaa lähistöllä.
-On bensa-asema, esso-asema
-Jaaha no tota kun tässä ei ole mitää bensistä lähellä, missä sä olet mikä osote?
-Sinu osote

**Tietääkseni en asusta tai pidä majaani bensa-asemalla, tai sitten se on mun pääni joka leviää**

-Jahas no tota, mikä osote se on?
-Mecheliini visi
-Anteeks mikä?
-eikö sinä ymmärrä mekeliini visi
-mutta kun mä asun mäkelänkatu vitosessa, tuo se pizza tänne
-ei voi
-miten niin ei voi?
-liia kaukana hyvää ilta.kiire.
-mitenniin niin liian kaukana mähän kysyin...

Tuut Tuut Tuut. Tässä vaiheessa pääsi itku, koko päivä mennyt pieleen ja en edes pizzaa saa. Itkien halaan posliinista ystävääni ja annan kaiken tulla ulos, kirjaimellisesti..

Päätän mennä kauppaan. Saankin vaatteet päälle ja kenkiä jalkaan laittaessa pimenee. Jo aamusta tuttu kylmä hiki ja kuvotus liittyvät seuraan. Ei pysty menemään kauppaan, päätän koittaa pizzatilausta uudelleen.

Soitan uudelleen Kallioon pizzeriaan. Puhelimeen vastataan. Onneni on kääntynyt!!
(tai niinhän minä kuvittelen). Taas vanhat (myös edellisestä osasta tutut)kaverini Herrat Sattuma ja Kohtalo hykertelevät naurusta ja hierovat käsiään yhteen.

-niin, ottaisin pizzan numero neljä ILMAN aurajuustoa, tilalle tavallista juustoa ja iso jaffa kiitos.
-selvä neljä, ilman aura lisä juusto.
-juuri niin.

Ah pizzaa tulossa, muistin jopa sanoa että tahdon maksaa kortilla. Kaverini soittaa ja kysyn mitä hän syö samalla, kertoo vetelevänsä pizzaa ja limsaa. Nooh, eipä haittaa mun pizzanihan on jo tulossa.

Pimpom ovikello soi ja pizza on ovella. Varovaisesti asennan pizzan ja itseni pöydän ääreen, kaadan limua tuoppiin ja avaan hyvältä tuoksuvan laatikon.

MITÄ armas pizzani on sinisten ällöttävien pilkkujen peitossa ja mikä lemu. Aurajuustohan se siellä.

Lopputuloksena parin tunnin ruoan hankinta pyrkimyksistäni huolimattani juon tässä keltaista jaffaa ja mulla on edelleen nälkä.

Ei oo heleppoo

Semisekava fiilis... Toisaalta ihan fine, toisaalta järisyttävää raivoa ja ehkäpä jo pientä ikävääkin. Millaistakohan on skitsofreenisen ihmisen elämä jos so called normaalin (oih mikä sana) ihmisen mietteet on näin sekavia? Toivottavasti en koskaan saa tietää ;)

Kun pitäisi ottaa huomioon sata asiaa, samalla miettiä mikä on oikein ja mikä väärin, saattaa pieni ihminen hämmentyä aika pahasti. Mikä on tärkeää ja mikä ei. Onko tunteet tärkeitä vai onko järjen riemuvoitto se suurempi kliimaksi?

Älykkyys on kaunista. Typeryys joskus sangen hupaisaa. Miten olla viisas ja hauska samaan aikaan? Viimeksi viikonloppuna sain kuulla yhdeltä ihmiseltä että olen megahauska, jee. Tarkoittaako se samalla että olen jokseenkin typerä?

Jäin kii sun silmiin jäänsinisiin, teräksen harmaisiin... Kuinka virtaavaa aikaa voisi jarruttaa?

But I can't help it if I'm helpless
Every time that I'm where you are
You walk in and my strength walks out the door
Say my name and I can't fight it any more
Oh I know, I should go
But I need your touch just too damn much
Lovin you, That isn't really something I should do
I shouldn't wanna spend my time with you ya
Well I should try to be strong
But baby you're the right kind of wrong

Niinpä niin.

köhi köhi, vaan kaikille.

Se on sitten tämän vuoden ensimmäinen flunssa.
Pyhä kolminaisuus: viltti, nenäliinapaketti ja teekuppi.