IRC-Galleria

olin eilen ensimmäistä kertaa pitkään aikaan melko masentunut, syitä voi löytää edellisestä päiväkirjamerkinnästä ja muistakin asioista. hoidin pahaa fiilistä käymällä kylvyssä ja hörppimällä teetä mutta se ei loppujen lopuksi juurikaan auttanut.

tämä päivä on ollut enimmäkseen karmea. aamusta lähtien tuntui että kaikki meni pieleen. koulussa päällimmäinen tunne oli suunnaton vitutus joka syntyi useammasta pienestä vitutuksesta: maanantaivitutus, menkkavitutus, läksyvitutus, homofobivitutus, imurointivitutus, ajanpuutevitutus... (huomaatko kuinka sana menettää merkityksensä kun sitä toistelee liikaa?)

joka tapauksessa, kun pääsin kotiin kauppareissun jälkeen, selässäni aivan liian painava reppu ja kädessä pohjasta haljennut muovikassi täynnä ruokaa, otti päähän siihen malliin että olisin voinut potkaista ensimmäiseltä tielle tulijalta munuaiset kurkkuun.

myöhemmin kuitenkin, juuri ennen kuin aloitin läksyjen tekemisen, koin jonkinasteisen valaistuksen. se ei ole sinänsä mulle uusi kokemus, mutta tällä kertaa vaikutus oli mielenkiintoinen. pohdin eilen illalla lukemaani yaoita ja mietin miksi se vaivasi ajatuksia.

se mitä tajusin, olisi voinut suistaa mut täysin uudelle masennuksen tasolle, mutta sen sijaan tunsikin oloni helpottuneeksi. vähän aikaa vain tuijotin ulos ikkunasta ja sitten aloitin läksyjen teon hyvillä mielin. myöhemmin tiskasin ja imuroin eikä se ollutkaan niin kamalaa. nyt fiilis on rentoutunut.

en aio kertoa oivallustani, sillä jos kertoisin sen ja tajuaisitte sen olevan totta, saattaisitte masentua enkä halua pahoittaa kenenkään mieltä. halusin vain purkaa ajatukseni tänne, koska silloin saan niistä itse paremmin selvää.

pidän asian omana tietonani, jatkan elämää kuten aiemminkin ja otan vastaan kaiken hyvän mitä se tuo mukanaan. tämänhetkinen mielenrauha tuskin kestää kauaa, pian olen taas oma itseni, mutta ehkäpä hiukan fiksumpi tällä kertaa. ^^