Miksi itket enää,
hän on kaukana nyt?
Miksi häntä kaipaat,
kipunsa kun hävinnyt?
Hän muistaa sinut kyllä,
toisessa maailmassa,
kaukana täältä,
hän elää sinussa.
Ne muistosi,
kun suudelmat kuljettivat
pilvilinnoihin mielesi,
hänen pehmeät hiuksensa,
aina poskillasi.
Pidä muistoista kiinni,
ne eivät katoa,
kun muistat häntä,
hän muistaa sinua
ja odottaa,
kunnes on polkunne
jälleen kohtaava,
ja sivelet hänen hiuksiaan,
olette samassa taivaassa.
--
Joo, aika paljon on tullut viime aikoina runoja kirjoitettua, eikä täältä löydy läheskään kaikkia n___n