IRC-Galleria

Mä istun alas, ajatus alkaa kulkeen
Rämpiny jo pidemmän aikaa loskas vastatuuleen
Eilen meni myöhään, sen takii olo uupunu
Harmikseen huomaan ettei mikään oo ympäril muuttunu
Tajusin et oon kadottanu monta ystävää
Mut sellast se on, ku tekoja kontrolloi tyhjä pää
Koitan vaan ymmärtää mikä harteil painaa
Mitä virheit tein ja mistä anteeks sainkaan
Tuntuu et lähtee näpeistä joten pitää hidastaa
Kai mä koitan kerää huomioo et joku tarrais hihasta
Pitelis aloillaan, pitelis mua paikoillaan
Mut kaikki on musta kii hei, mitä sit vaikeuttaa

kertosäe:
Istu alas, tää on vilkasu mun pään sisään
Haluun et kuuntelet, mut en mä kaipaa sääliä
Välil tuntuu tältä, ei se oo outoa
Tää on vaan yksi sunnuntai sunnuntaiden joukossa
(2x)

Mun on vaikee lähtee liikkeelle, vaikee pysyy aloillaan
Vaikee lähtee auraan tietä pelkästään mun jaloilla
23 vuotta takan täs on lopputulos
Hommat alko mennä perseelleen ku tulin kohdust ulos
Taas yks tavallinen viikko paskaa takana
Mun pitää imuroida, tiskata ja vaihtaa lakanat
Mä en nää mun vanhoi kavereita enää milloinkaan
Ku vietän päiväst toiseen yksinäisii koti-iltoja
Mä poltan siltoja, mutten mää ees välitä
Ku mulle riittää se et parhaat frendit näkee välillä
Mä vihaan huomista jo valmiiks, ihan muuten vaan
Ku se on melko varmaan tervan juomist niska ruskeena

kertosäe (2x)

On ollu havaittavis viimeaikoin melankolia
Koittanu murheet hukuttaa pääosin etanolilla
Ja se on tyhmää varmaan myöntää
Ku parisuhtees olo tuntuu ku et ei sais palkkaa työstä
Pitäis varmaan osaa tähän ikäväänki suhtautuu
Mut ku ei oo oikein mitään muutakaan mihin turvautuu

Herään aamul tyynyn vierest, ei oo muuta halattavaa
Mä vaan venaan että joku tulis mua taas rakastamaan
Mä oon vaan ihminen, mä kaipaan hellää kosketust
Ja tunnen rinnas kuinka sydän pikkuhiljaa kovettuu
Mä muutun vanhaks ja mun ajatukset kyynisiks
Ku ainoot muijat ketkä kiinnostuu ei oo mun tyyppisii

kertosäe (2x)