Sunnuntai 25.8.2013 Alkoi aivan normaalisti ilman mitään ihmeempiä tuntemuksia. Päivä kului aivan normaalisti perus rutiineissa kunnes... Lähdin vanhempieni luona käymään noin klo: 18.00. Olin ajamassa moottoritietä kun tunsin selässä oudon tuntemuksen, melko voimakkaankin mutta lyhyen. Pääsin vanhempieni luokse ja siinä keskustellessani äidin kanssa se sama tunne tuli uudestaan. Ihmettelin mitä ne oikein olivat. Jatkoimme keskustelua äidin kanssa ja tunne/kipu tuli taas. Silloin tajusin mistä oli kyse.. SYNNYTYS oli käynnistynyt. Supparit tulivat noin 5-10 min välein. Jouduin soittaa, että mieheni tulisi hakemaan, koska en voinut ajaa enään kotia.
Kotia kun saavuimme tuli suppareita melko säännollisesti ja alkoi olla jo voimakkaampia. Koitin mennä nukkumaan, mutta ei siitä tullut mitään. Jouduin nousemaan sängystä, en voinut olla paikoillani. Miehelleni sanoin, että nuku sinä vain et sinä tässä voi auttaa : D Niin minä sitten urheasti istuin ja kärvistelin koko yön jumppapalloon päällä.
Aamulla noin klo:8 soitin synnytysosastolle ja kerroin tilanteen. SIeltä tuli vain ohjeeksi: mene kuumaan suihkuun ja ota särkylääkettä, tule sitten kun et kärsi olla kotona enään. Puhelun lopeettuani mietin "kuinkahan kauan saisin olla kotona koska olin jo koko yön kestänyt"No mutta... minä tyttöhän tein työtä käskettyä ja menin suihkuun. Istuin suihkussa melkein tunnin ja kestin silloin jo todella voimakkaita supistuksia.
Suihkusta tultuani tuli ihan uudenlainen tunne. HERRANJUMALA se tunne oli, että täytyi ponnistaa..
Puin maailman nopeiten vaatteet päälle ja lähdimme kohti synnäriä. Autossa tuli jo 3:nen kerran tunne että täytyi saada ponnistaa. Siinä vaiheessa isännälläkkii kaasujalka hieman koveni : D
Synnärille saavuimme noin klo: 9.40. Vastaanottoluukulla ei tarvinnut kun sanoa, että on tarve ponnistaa ni johan tuli naisiin siellä liikettä. : D Siitä sit eikö suoraan synnytyssaliin... JA....
26.8.2013 klo: 10.13 saapui maailman ihanin ilmestys, nimitäin tyttäreni, äidin ja isän pieni prinsessa <3
Niin se elämä muuttui kerta heitolla oikein kunnolla. Ihan uskomatonta, että siitä on nyt vähä päälle kolme viikkoa. Vieläkään ei oikein aina voi uskoa tätä! ( :