Mun elämä on ollut jollain tavalla tosi rankkaa viime aikoina. Ei todellakaan yhtä rankkaa kuin viime vuonna (onneksi) mutta ajoittain on ollut todella vaikeeta.
Mulla on ensinnäkin kauhee stressi kaikista asioista ja odotan itseltäni täydellisyyttä.
Töissä käyn usein, koulua käyn koko ajan ja teen kaikkea muutakin mahdollista.
Ton koulun takia mulla on ollut paljon murheita. Usein mietin onko tämä mulle oikea paikka, en välillä usko että olen tarpeeksi älykäs tälle alalle. On niin paljon tiedettävää ja muistettavaa. Ja toi koulu on niin raskasta, en edes osaa kuvata kuinka raskasta. Aina vaan uusi tehtävä, koe, harjottelu, esitelmä. Ei ikinä lomaa, aina vaan kaikkea stressaavaa. Ja kaikki tuntuu tietävän asioista paljon enemmän kuin minä.
Muutenkin tää mun olotila on todella ailahteleva. Välillä olen onnellinen, tuntuu että olen päässyt yli kaikesta paskasta, mitä viime vuonna kävin läpi. Välillä taas on todella ahdistava ja masentunut fiilis ja tuntuu että on taas samassa pisteessä kuin aikaisemmin, ja en olisikaan päässyt yli siitä ihmisestä jota niin rakastin ja rakastan edelleen.
En voi rakastaa sitä ihmistä sillä tavalla kuin haluaisin. Minun täytyy vain tyytyä siihen. En vain ollut tarpeeksi. PISTE. Kumpa ymmärtäisin tuon itsekin.
Lisäksi asia jota olen pelännyt jo kauan tapahtui tässä jokin aika sitten. Masennuin tyystin. Esitin hänelle että olen sujut asian kanssa. Ja selvisin. Ainakin nyt hetkeksi. Saa nähdä mitä tapahtuu.
Nyt kuitenkin odotan keikkaa. live music-the best medicine <3