IRC-Galleria

Inhoan vanhempiani.

Ne saatanan itaraat ja pihtailevat ihmiset.


Ei anna lapsen harrastaa,
pelkää että hevosten hoitamiseni ampuisi yli ja olisin vain tallilla ja laiminlöisin koulua.
Ne aikoo kieltää minulta ratsastamisen!


Jos ne haluaa sotaa,
lopetan koulun.


Ne ei voi kieltää minulta ainutta urheilulajia josta pidän.


Eivät he ymmärrä.
Väittää ymmärtävän,
silti tuntuu että puhun täysin eri kieltä kuin he.

02.04.06 00:20 <vaaraksiq> LÅÅÅÅL luuletko et saat jotain tällä kuvalla
02.04.06 20:36 <vaaraksiq> Tapa ittes vitun valehtelijakusettajapaska :D
02.04.06 00:42 <vaaraksiq> vittu sä ämmä luulet olevas jotain! sä et oo yhtään mitään.


Arvatkaa kuka repes *reps*


Vitun noloa,
se ämmä ei uskalla päin naamaa mitään laukoo.


No,
sen ongelma.


Ite kyl olisin ennemmin sovus,
mut se haluu sotaa,
niin uhotkoon ihan rauhassa.
Mä en sen takia ala hermoilee.


Ja muuten. VETÄKÄÄ KÄTEEN!
Mä sain vakkari töitä yhest toimistosta!
On muutama keikka kesällä, syksyllä enemmän.
Tienaan 500euroa kerta XD


Ja muutenkin.
kaksi hoito heppaa <3<3<3<3


Ja tänään olin 2,5 h lenkillä Edin ja Morson kanssa.
Jalat ei ollenkaan kipeet,
toivottavasti tää jatkuu näin niin kesän leikkaus on vain pahaa unta

Hei NeitiHeroiini!


Mielestäni voisit harrastaa enemmänkin kirjoittamista, sillä ainakin tämä kirje (vaikkakin oli kahden vuoden takainen) osoitti lahjakkuutesi kirjoittamiseen. Samalla pystyisit purkamaan kauniita haaveitasi kehittämällä niistä erilaisia kertomuksia.

Olet luonteeltasi hyvin herkkä; huomaat jo tuossa iässä luonnon merkityksen ja osaat nauttia siitä. Olet myös löytänyt musiikin ytimen - sen suuren merkityksen.

Mutta kaikissa asioissa on yleensä kaksi puolta; herkkyydestäsi johtuen kärsit maailman pahuudesta ja sen tuhoutumisesta. Valitettavasti maailma on tällainen, ja meidän on hyväksyttävä se tosi asia. Niin paljon kuin haluaisitkin parantaa koko maailman, sinun pitää muistaa että kaikella on rajansa; emme ole kaikkiavaltiaita. Mutta jokainen pystyy kuitenkin vaikuttamaan asioihin omilla vaikkakin pienillä teoillaan ja asenteillaan kukin kykyjensä ja tahtonsa mukaan. Jokaisella meillä on täällä täytettävänä oma tärkeä tehtävämme - niin myös sinulla.

Kun maailma murjoo, on ihan hyvä paeta unelmiin. Mutta muista, että elämä ei ole pelkästään ruusuilla tanssimista. Jos kaikki olisi aina hyvin, eikö elämä olisi kovin yksitoikkoista? Siinä olisi myös erittäin suuri vaara, että ihminen turtuisi eikä osaisi enää arvostaa sitä. Siksi, kun on selvinnyt jostain vastoinkäymisestä, niin tajuaa paremmin myös elämän hyvän puolen.

Aikuiseksi kasvaminen on joskus vaikeaa; pitää oppia ottamaan vastuu elämästään. Elä tätä päivää; nauti elämän pienistä asioista! Älä murehdi tulevia, sillä ei tulevaisuus parane murehtimalla!
Jotta elämässäsi olisi sisältöä, toteuta itseäsi ja omia haaveitasi. Kaikki haaveet eivät aina toteudu, mutta tilalle pitää asettaa aina uusia. Sinusta tulee ihan hyvä aikunen - usko pois!

Ole oma itsesi ja näytä tunteesi avoimesti!
Oikein hyvää jatkoa Sinulle!

Toivoo nettipäivystäjä Päivikki

Muistan leikkaukseni.

Todella hyvin.





Valkoiset,
hiukan vaaleanvihertävät sairaalahuoneet,
täynnä metallisänkyjä.






Leikkaussalin täynnä letkuja
ja piippailevia laitteita.





Esilääkkeet vaikuttivat jo.
Ne saivat tuntemaan oloni tyhjäksi.
[kuten se on nytkin]




Muistan myös lääkärin pistävän suoneeni jotain.




Laski naamarin naamalleni.



Käski hengittää ja laskemaan sadasta alaspäin.






Pääsin kahdeksaankymmeneen,
kun heräsin sängystä letkujen keskellä.

1. Kuka olet?
2. Olemmeko ystäviä?
3. Koska ja miten tapasimme?
4. Oletko ihastunut minuun?
5. Pussaisitko minua?
6. Anna minulle lempinimi, ja kerro miksi valitsit juuri sen?
7. Kuvaile minua yhdellä sanalla
8. Mikä oli ensivaikutelmasi minusta?
9. Oletko edelleen samaa mieltä?
10. Mikä muistuttaa sinua minusta?
11. Jos voisit antaa minulle mitä tahansa, mitä se olisi?
12. Miten hyvin tunnet minut?
13. Koska näimme viimeksi?
14. Halusitko joskus kertoa minulle jotain, mitä et ole pystynyt kertomaan?
15. Aioitko pistää tämän blogiisi ja katsoa, mitä minä kertoisin sinusta

Syy siihen miksi minua itkettänyt pari viime päivää.
Johtuu Karon kuolemasta.
Siitä on kulunut kolme vuotta.

Kolme liian pitkää vuotta

Tänään oli varmaan liian hauska päivä hesassa tanjan kanssa,
koska nyt vituttaa ihan saatanasti.


Istuttiin arnoldsissa kun Agnés viilettää ohi..
Alkoi ahdistaa.
Ahdistaa edelleen, en tiedä miksi.
En enään kyllä kaipaa mitään.
Olisi vain kiva välit selvittää.
jonkun mitättömän kommentin takia alkoi kauhea kina.
Naurettavaa.

Nooh, kai parin tunnin lenkki koiran kanssa vois auttaa,
en vain haluisi kärsiä jalkakivuista.
Kai se kirurgin kätösten alla on polvieni kohtalo kesällä.
Katsoo nyt


Joo, angstaan taas

Miks meidän äiti on sellanen kusipää?
Vähän kun sille tiuskasee se alkaa pitää mykkäkoulua
ja piikittelee takaisin.

Se sattuu oikein kovasti.


Kallonkutistajatkin tuntuvat uskovan että puhuminen ratkaisee kaiken,
eikä se todellakaan ole niin!


Hei,
saatan saada työn missä tienaa 500euroa keikasta..
nännäsnää!
Sopimus skrivataan lauantaina helsingissä.


No joo,
'huomenna tanjan kanssa ernuilee kiasman nurmikolle <3

[ 1 9 3 0 ]



Synkkyyteen sukelletaan.
Ei ole sieltä paluuta,
silti toinen meistä nousi pintaan.



Nyt joka päivä kuljen pimeydessä.



Kaukana valosta.


Toivoen että virta pyyhkisi syntieni yli,
antaisi aivaimen jolla voisi avata valon portin.




Ei tätä surullista sielua voi iäti vahtia.




Ei voi sudenkorentokaan vuosia elää

Päivässä niin pienen olennon elämä loppuu.



En minäkään sen isompi.
En siis voi vuosia elää




Virta.
Synkkyyden Rakastajatar



Päästä minut pois.




Anna minun rakastaa häntä





[uusin runoni, koristeltu versio http://www.rakkausrunot.fi/runoilija.php?runid=10492&lue=1 ]

Paras ratsastustunti ikinä <3

Kiitos Väiskille yksin omaan <3
Rakastan sinua !