IRC-Galleria

Kirpeät katkaravut ikenissäni,
polttaa sisintäni,
vaikka seison vieressä,
vaikka halaan,
tunnen suurinta ikävää,
ikävää,
mitä en koskaan osannut aavistaa,
kengänjälki sinertävässä karhunkakassa,
kalvaa mieltäni,
kuin terotettu pumpulipuikko,
haluan takaisin sen ajan,
kun oli vielä äiti.


-MARIKAE`nne<3

vihreät kiemurat,
syövät suustani kuolaa,
tunnet nyörien kiristyneen,
jokainen mahdollisuus,
jos ei muita ole paikalla,
hän käyttää ne hyväkseen,
ja huutaa,
huutaa paljon ja lujaa,
huutaa tyhmistä syistä,
hillitset itsesi,
yrität kerätä itsesi kasaan,
yrität olla huutamatta,
mutta sitten tulee vihaiset tomaatit,
tunnen kuinka ne hyppii mahassasi,
päästäkseen ylös,
päästäkseen huutamaan,
lailla tyhjän ketsuppipullon,
viheltämään häijyä vihellystä,
joka saa muut toivomaan,
etteivät ikinä olisi aloittaneetkaan.

Illalla,
itket,
haluat äidin,
sen mikä oli,
ennen sitä,
vitun runkkaria.

Hajoot,
niinkuin ilmapallo kuumassa autossa,
itket,
kuin vesiputous talvella,
kyyneleet silmistä loppuneet,
ja sit,
joku pitää susta kii,
tunnet olosi paremmaksi,
tunnet olosi välitetyksi,
kerranki.



Kiitos halijalle<3

<3LLÄ:MARIKAE`

Vallataan tiet,
pyörillä soikeilla,
juodaan pulloista piilotetuista,
katsotaan väkivaltaa teeveestä,
jota tapahtuu naapureissammekin,
nauretaan ihmisille,
jotka meidät kiertää,
jos näkisimme ihmisten haavoittuneisiin sieluihin,
jättäisimmekö naurut nauramatta,
ja säälisimmekö,
ehkä,
mutta hymyillämme,
saatamme pelastaa monen ihmisen päivän.


-MARIKAE`nne<3

me kuollaan kuin pienet pavunvarret,
helteessä paahdumme vessahätään,
yleiset käymälät täynnä rintakarvoja,
voivottelemme surkeaa tilannetta,
pakkoliikkeet korvissamme,
olemme me,
eli sä ja mä,
MINÄ MINÄ MINÄ.


15.02.2007 klo 1657

(MARIKAE;l oli taas minä-päivä! :s ;D)

<3;llä ikuisesti teidän MARIKAE`nne;>

polvenkorkuiset mummot kiiruhtavat,
kohti sinua juoksevat,
kun ne kohdallesi osuu,
potkit ne junaraiteille,
huudat räkäistä huutoa,
huidot käsilläsi ampiaisia,
jotka peittävät naamasi,
näet vain mustaa,
savu nousee korvistasi kattoon,
olet kuin pienessä pahvilaatikossa,
et jostain syystä voi liikuttaa itseäsi,
veitsi jossa ei ole terää,
viiltää kurkkusi auki,
et vuoda,
muttei verentulo lopu,
itket sammakoita,
joitten ansiosta pääset pois,
koska ne on nii limasii,
et pahviloota meni rikki. (:

palmun latvasta nousen,
kookospähkinä varpaillani tanssin,
tanssin strippaaville alligaattoreille,
sydän rinnassani sykkii,
syön teidän navoista,
en voi sanoo mitään nii kaunista,
että ymmärrätte,
paljon merkitsette,
jos kiljuisin nii lujaa ku voisin,
sekää ei ois tarpeeks kertomaan,
kuinka paljon teist tykkään,
ei oo asiaa,
ei esinettä,
ei ääntä,
millä teille kertoisin,
kuinka paljon merkitsette,
vaik ootte vaan ihmisii muitten seassa,
en vaihtais ketään,
en edes tupakkaan vaikeilla hetkillä,
en edes kahviin,
vaikka en muuta pyytäis,
koska aina jollain on pakko olla niitäki!

;D<3

hän juo ruskeata jauhetta,
valkoisesta nesteestä,
hän juoksee kuin salama,
ulos aurinkoon,
vetää ilmaa keuhkot täyteen,
ja yskähtää räkää pois,
maistuu samalle kuin viime kevät,
haisee samalle kuin perunakellari,
mitä se meinaa?
hän on elossa.

salmiaakkikarkki kurkussani yskin,
niistän nenäni tyhjään karkkipaperiin,
otan kuvan oranssista päästäni,
onneksi huomenna olen sama,
mutta silti niin eri.

:>

kivesyöpä kurkussasi kasvaa,
yrität sen ulos yskiä tuskissasi,
tunnet että pääsi räjähtää,
niin että räkä seinille lentää,
et voi nukkua,
olet liian tukossa,
mutta onneksi on olemassa,
maukasta juhla mokkaa<3

mansikat hiertyvät kiinni,
juokset taaksesi,
huudat yllesi,
sanat piilossa,
puitten takana,
et löydä niitä,
oranssi kaktus kurkussasi,
yrität sanoa sanoja,
yrität keksiä jotain,
mutta tontut vievät aistisi,
rämähdät maahan,
et osaa edes laulaa enää,
kiemurtelet kuin käärme,
muta on keltaista kuin kusi,
oksennat ankkoja,
et taaskaan onnistunut aikeissasi,
nauran sydämeni pohjasta aikeillesi,
katson peiliin,
näen sinut,
nauran itselleni hetken,
ja sitten palaan nukkumaan,
mutta oikeasti vain heräsin,
snoopy nenässäni,
poltan tupakkaa varpaillani,
toivon että unohdan sen paskan,
joka kuopan alleni kaivoi,
kun tipuin siihen koloon,
edes lääkkeet ei auttaneet,
en angstaa,
nauran vain huuhkajalle,
joka syö suklaata kuistin kaiteella,
ja ulostaa rekan renkaita,
elämäni kukoistaa,
kuin aknenaama,
sensuroin hiustupon silmästäni,
menen suihkuun,
ja lopetan runon.

;>
(Puuidea Kapelta,tanks! :D<3)