Mä oon nyt tässä... miettiny kaikenlaisia juttuja. Kuulostanpas vakavalta XD
Mut oikeesti. Oon tässä katellu ajanvietteeks NLSGn bäkkäreitä. Mulla on ollu oikeestaan koko täällä olon aikana laaja gazeboikotti käynnissä. Se on tosi sääli, koska nyt mulla sit ois mahollisuus ostaa vaikka mitä. Mut.. must tuntuu et siitä hommasta on kadonnu se samanlainen tunne mikä siinä joskus näytti olevan. Ja ruki.. Ja ehkä muutkin. Että ne ei enää kiinnitä faneihin kunnolla huomiota, ei enää vaikuta niin lämpimiltä ja jotenkin kaikki tuntuu vaan niin kaupalliselta.
Nyt kun katon noita bäkkäreitä, mun tunteet jakautuu aika tasasesti. Mul on koko ajan sellanen kriittisyys päälimmäisenä ajatuksena, mutta sit kun noista pätkistä tulee mieleen kuinka paljon se kaikki on merkinny mulle, kuinka paljon iloo mä oon saanu.
Oon miettiny monestikin että jos vaan jättäisin menemättä raibuunki, mutta sit mietinkin että kyl aion antaa niille vielä mahollisuuden herättää mussa sen saman fiiliksen kun ennenkin. Mm. XDD lol.
Täs on muodostunu periaatteeks se, etten osta ees mitään lehtee mis on juttuu gazesta. Vaan sen boikottiuden takia, vaikka pari kertaa on mieli tehnyki. Ja mul on hirvee hinku ostaa niiden vanhempaa tuotantoo jota oon kuunnellu täs parin kuukauden aikana enemmän kun koskaan. Ne ajattelinkin sit ostaa käytetttyinä, koska se ei oo bändin tukemista 8'DD
Ja DIMiikään en oota tippaakaan. Mua vaan ahistaa se. Ajattelin kummiskin kuunnella sen läpi netis ja miettii sit että mitä ajattelen. Distress and Coman kuuntelin tasan kerran, ja se sai mut voimaan niin pahoin sen kaupallisuudella ja.. ÄÄ en tiiä.
Mun tän päivän skejuul:
Heräsin.
Menin aamupalalle.
Tulin käymään huoneessani n. puoleks tunniks - tunniks.
Ruoka.
Yritin lukee tota potterii mut mulla oli niin tylsää että nukahin.
Nukuin kaks tuntia.
Kohta on ruoka XD
Ajattelin kattoo ton bäkkärijutun loppuun sit illemmalla, nyt oon jossain puolessa välissä~
Ja huomasin muuten ilokseni sitä kattoessani että ymmärrän ;D viimeks kun suomessa katoin jouduin lukemaan niitä tekstejä, mutta nytpäs meni ihan kuuntelemalla ;3 oon mä aika ylpee. Mut ois kyllä aika paska homma jos ei menis XD sen verran hyväks itteni luokittelen. Itsetunto ei kestäs.
Meillä oli perjantaina (siis eilen) michellen viimesen päivän kunniaks pienet partyt, mentiin karaokeen pariks tunniks pienellä porukalla. Oli kyllä aika.. en tiiä. Nyt pysyin kuivana XD en vaan tajuu että se istuu nyt koneessa..
Kun hyvästeltiin shibuyan illassa mulle tuli tosi haikee olo, aloin miettimään sitä päivää kun itse joudun lähtemään.. Koska tää aika tosiaankin menee ihan liian nopeasti.
Ja haluun prepata mun enkkuakin, koska taas kerran mä huomasin kuinka.. huonolla pohjalla se tosiaankin on XD aina kessenian kanssa puhuessa on tosi hyvät fiilikset, mut kun tuolla oli michelle ja sit kaks aogakun kikokuseitä jotka oli molemmat asunu jenkeissä (10 ja 5 vuotta) niin huomaa tosiaankin sen oman kielitaidon puutteellisuuden 8'D huidon älyttömästi ja saan muut nauramaan mun epätoivosille ilmeille ja japanin väliin tunkemiselle.
Ja vaikka mä ymmärränkin enkkuu enemmän kun japania ja vaikka osaan sitä enemmän, niin mulla on ihan helvetin paljon epävarmempi olo enkkua kun japania käyttäessä. Ei oo sellasta.. turvallista ja rentoo oloo ainakaan koko aikaa.
Ehkä tää on myös sitä että oon niin tottunu kuunteleen japanii että korva ottaa sitä helpommin sisään, ja että tiedän ettei kukaan oleta multa mtn XD Mut aina kun mulle puhutaan enkkuu, en saa sitä kiinni. Mulla menee tyyliin joku puolet ohi siitä jutusta mitä sieltä tulee (ainakin aina alkuillasta), ja sit vaan hymyilen ja nyökyttelen XD japanin mä saan aina kiinni, se on vaan sitten kiinni siitä kuinka paljon sanoja ymmärrän.
AA meil on rullakabetsua XD sellasta.. et salaasta tehään rulla ja siellä sisällä on paljon kaikkee.. lihaa, kasviksii...? ja sit sellases kastikkeessa ;333 rakastan
Nyt menee jo turhan pitkäks, mutta oon huomannu tässä eri maalaisia ja erilaisia ihmisiä paljon tavatessani, että kaikki on paljon valosampia kun suomalaiset. Oliko kyllä hirvee yllätys XD mutta en tajuu mikä meitä suomalaisii vaivaa, kaikki on niin.. ryhmittynyttä ja ennakkoluulosta ja sulkeutunutta. Ok, noi kaikki vois sanoa myös japanista, mutta se on niin erilailla ilmi täällä. Ja sitä en oo vaan ikinä tajunnu, että MIKS IHMEESSÄ TUTTUJA EI MOIKATA?!?!? XD onko järkee kun molemmat kummiskin päänsä sisällä tunnistaa toisen, tietää asioita, mutta sitten vaan kävelee ohi.
Eilen kun venailin kesseniaa koulun ja kirjastorakennuksen välillä, siitä ohi käveli yks kolmonen joka on mun kanssa samassa kalligrafiassa. Se tyyppi joka oli kirjottanu mulle suttu paperiin "my name is NAKAYAMA" XD Ja olin aika yllättyny kun se moikkas mua ;D
Tollasista pienistä jutuista jää niin hyvä mieli, ne muistaa vielä pitkäänkin..
ÄÄ mul oli vielä joku juttu mitä mietin hetki sit että pitää kirjottaa.. en muista. lisään sen sit illalla vissiin.
Toissa päivänä oli eka kostee päivä. Mul on täällä ikkunat auki ja tuulettimet päällä, mutta tuntuu että kuolen XD Ja mul on helvetisti limaa kurkussa. Kiinnosti.
AAA muistin XD että saatiin bukatsun kesäaikataulut.. juuhhh. JUUHH. -______-
Laskin että tuun soittaan kitaraa puolentoistakuukauden kesälomalla yli 140 tuntii. Plus sitten neljän päivän leiri, jolla ei tehä kuulemma muuta kun syödään ja treenataan.
Näiden japsien käsitys treenaamisesta on vaan niin.. ERILAINEN kun mun oma 8'D en esim tajuu mitä järkeä on kaheksan tunnin treeneissä. Siinähän kuolee aivot, eikä enää pysty olemaan mukana siinä mitä tekee. Ok, mä rakastan mun klubii ;3 Ja osaanpahan ainakin soittaa sit ku helvetti tuun takas XDD
Niinkun YFU sanoo: It's not good, it's not bad. It's just different.
No, mä oon tota lausetta vastaan XD molemmin puolin.