IRC-Galleria

Voisinko joskus edes hetkeksi vain pysähtyä ja olla edes hetken
paikoillani?

voisinko edes joskus olla minä?

miksi on niin vaikeaa jaksaa olla ja miksi pitää aina yrittää ja
kantaa jotain taakkaa?

miksi minun aina pitää kantaa jotain taakkaa ja ottaa kaikki niin
vakavasti?

miksi en voi olla onnellinen toisten puolesta, miksi minun pitää aina
olla niin mustasukkainen jos joku toinen on löytäny onnen vaan minä
en?

enkö voisi antaa olla ja lakata etsimästä sitä oikeaa?

miksi helvetissä olen vain kaikille joku vitun ystävä joka vaan
kuuntelee toisten ongelmia, ketä kiinnostaa minä?

kuka kysyy kuinka minä voin ja mitä minä haluan?

voisinko edes joskus olla itsekin onnellinen ilman yksinäisyyttä?

kakki vaan häviää ympäriltäni ja olen taas yksin.

mitä oikein olen tehnyt?

silloin olen vain ollut oma itseni ilman mitään esteitä!

miksi kukaan ei voi tajuta sitä?

voisinko edes joskus vain lähteä sanomatta kenellekään mitään?

kadota jonnekin ja katsoa kaukaa kaipaako kukaan minua?

silloin tietäisin olenko oikeasti minä vain jotain jonka voi unohtaa
jonnekin ja ottaa taas käyttöön kun sitä tarvitaan.

en jaksa olla enää esine joka lojuu nurkassa.

haluan olla jollekin jotain muutakin.

haluan että minusta välitetään ja haluan olla joku tärkeä jollekin.

mutta miksi se on niin vaikeaa?

miksi en voi löytää itselleni sitä onnea jonka muut ovat löytäneet?

olinko silloin onnellinen kun minulla oli joku jota rakastin? olin
mutta miksi tein päätöksen että menetin hänet?

nyt kadun sitä mutta turhaan en voi saada sitä enää takaisin ja sen
takia saan kärsiä yksinäisyydestä enkä saa enää osakseni onnea, jota
niin kovasti kaipaan.

mutta eikö meistä jokainen kaipaa onnea?

eikö se ole asia jota oikeasti etsimme elämässä, eikö se ole elämän tarkoitus?

mutta miksi juuri minä?

miksi miksi miksiÂ… .

en enää jaksa olla yksin ja onneton.

entä mikä siinä on jos löydän jonkun niin tärkeän ja ihanan ja olen
sitä samaa myös hänelle, miksi sitten emme voi olla muuta kuin
ystäviä? miksi joskus sanoin että se on ok? jos en pysty elämään ilman
sitä ihmistä eikä se ilman minua? miksi emme uskalla yrittää elää
yhdessä? mikä siinä oikein on? miksi? ja sinä sanoit että et halua
menettää minua ystävänä, ethän sinä menettäisikään vaan olisin sinun
oma kokonaan. jos siitä ei mitään tulisi emme menettäisi toisistamme
kuin osan, jos sitäkään. ei elämän niissä asioissa ole niin paljoa
menetettävää. vai onko?