Miten musta tuntuu että kaikki mun rakkaat ja tärkeet ihmiset unohtaa mut yks kerrallaan... Tuntuu ko olis lehti joka eka on hieno vihreenä puussa kesällä kii jota kaikki kahtoo mutta sitten tulee syksy ja alkaa pikku hiljaa muuttuu väri ihan haaleeks ja loppuen lopuks vaan tippuu puusta eikä enää kukaan kaipaa sitä tai haluais nähdä sitä..?
Olo tuntuu juuri siltä tai sitten että kaikki kääntyy mua vastaan... Mä oon se jokaon tehny joka ikise asian väärin... Siitä asti ko oon syntyny... Mä oon vaan se paska tai se turha ihminen maan päällä...
Mut on mulla jotain minkä vuoks prkl elää! Ette te pääse musta niin helpolla! Mulla on mun kihlattu
, Ammi, Laura, Marika, Eykki
, Mummo, Epa, Jossu Sini, Kaisa ja pari muuta! Mä tien et teihi mä voin aina luottaa jos tarviin apua ja toivot. teki tiette et mie oon aina tein tukena ja turvana jos miuta tarviitte! Te ootte mulle niit tärkeitä ja rakkaita ja tein vuoks mä jaksan elää! Joten oikeesti! ISO KIITOS TEILLE!