IRC-Galleria

Minä rakastan näitä iltojani kanssas sun
Kun hetken päässä aamu odottaa
Ja me nauramme ja silmiämme pyyhimme ja helppo huominen on unohtaa
Oomme taas kuin kaksi lasta
Ne jotka aikoinaan puolivahingossa lähti samaa tietä kulkemaan

Ja sä viet mut ikkunan luo
Ja sä sanot: me kai ollaan niin kuin nuo

Kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää
Katsoo kevääseen
Seisoo erillään
Ne kestää joka tuulen ja sään
Kaksi vanhaa puuta, vaikket sitä nää
Katsoo kevääseen
Seisoo erillään
Ja jossain alla maan
Ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan

Kaksi ylvästä ja nuorta
Varmoina on voimistaan
Taivaankantta kohti kasvaneet
Ehkä vuodet ovat vuorta ja talvet viimoillaan hiukan ohuemmaks raapineet
Kuinka onkaan kaksi lasta matkan myötä muuttuneet
Se ihme on kai vasta
Oomme tänne selvinneet

Ja sä viet mut ikkunan luo
Ja sä sanot: mehän ollaan niin kuin nuo

-- 11 päivä heinäkuuta 2008 --

Kello on jotain puoli kaheksan ja ensimmäistä aamu kuppoista ryystän tässä menemään. Viimeisiä loma päiviä tosiaan tässä vietellään ja eipä ole ilmoissakaan ole ollu kehumista juurikaan... Toivottavasti paranemaan päin heinäkuun loppu puolella :)
Käytiin tuolla Kullan siskon miehen tykönä hengailemassa yhden päivän. Ihan kivastihan se meni lukuunottamatta tuota sairastumista.. Sehän nyt on ihan päivän
selvä homma, että kun tulee vihdoin lähdettyä johonkin, niin siitä ei saa otettua kaikkia iloa irti, ei
sitten millään... Mutta se on jo minulle tuttua puuhaa :D oma kultani se jaksaa lohdutella ja hoivata.
En tiedä mitä tekisin ilman häntä. <3

Elämä ei voisi olla ihanampaa =)