Kello on vasta vähän ja mä oon jo tullut koulusta, jee. Tämmöiset päivät on vielä ihan siedettäviä, kasista johonkin puoleenpäivään. Onpa kiva olla koulussa!
Olin alkuviikosta hieman kipeä. Syysflunssaa tästä ei voi syyttää, viime torstaina olin fuksiaisissa pikkuruiset pitsikengät jalassani ja ulkona satoi vettä ja pienikokoisia mummeleita. 4h rastiradalla, joka pääosin oli ulkona, kostautui kuumeköhänä. Tai ehkä podin taas vuotuisen keuhkosyövän eli tupakkayskän. En tiedä. Nyt jo henki kulkee ja jalka liikkuu eli kivaa on.
Tuleekohan talvesta armoton? Meinaan vain kun tämä kesä (joka alkoi jo liian varhain keväällä ja jatkuu näin syyskuukausinakin) on ollut niin kuuma ja pitkästyttävä eli pitkäkestoinen. Jos nuo +30 asteen helteet peilautuisivatkin suoraan -30 asteen pakkasina. Se se vasta olisi elämää, voi pojat.
Talvella elämä on jotenkin niin ihanan monimutkaista. Jokaista siirtoa täytyy pohtia tarkoin ja harkiten. Se on ihanaa. Jos kesällä on ongelmia päättää yhden asukokonaisuuden kanssa niin talvella on painittava monen päällekkäisen kanssa. Kerrospukeutuminen on kaiken a ja o.
Kiitän ja kuittan.
Kertokaa vähän mitä mieltä olette talvesta.