Viel ois yks pitkä päivä edessä... Sitten pääseekin taas oman rakkaan viekkuun tutimaan... Ainakin pariks päiväks..
Itseasiassa 4...
Musta on tullu ihan hassu... Tai sitte oon tainnu rakastua pahemman kerran.. <jännä> Pitäisköhän huolestua??
Ei kai... Luulisin... Tai ehkä lähinnä toivoisin...
Mut hetkittän väittäisin hyvinkin vahvasti että 230km on hiukan liian pitkä välimatka. Vai?
Juhannus oli ehkä tähän mennessä elämäni paras... Sai nukkua pitkään, toinen puoliskoni teki tolkuttoman hyvää ruokaa... Ja kun tultiin pois mökiltä, sain viel kaiken kukkuraks mansikoita ja vaniljajäätelöä... Suloinen mies minulla... Ja käytiin me auringonlaskuakin katselemassa.. Kun se ei siit rannalta näkyny, millä mökki sijaitsee...
Tää viikko on tuntunu ennätyksellisen pitkältä.. Asiaan ehkä vaikuttaa se että joka ikiseen isompaan niveleen ranteesta alkaen on sattunu aika kiitettävästi koko viikon.
Juhannuksena ei se niin haitannut kun ei tarvinu mitään tehdäkään... Mut nyt kun kelit on ollu ei niin hyvät niin särkylääkkeiden voimalla sitä on saanu taas porskuttaa... *huokaus*