Järki lähtee, mä yritän pitää siitä kiinni
järjen jättämä jättää jälkiä.
Mitä väliä, se lähtee välillä
se lähtee sit, mä en välitä.
Päiviä puhumatta,
ne kuluu kulumatta.
Just ja just jaksan vuokraa maksaa,
ruokaa suuhun laittaa.
Nukun liikaa, silti vituttaa herätä.
Huutaen herää, toivo etten tuntisi ketään,
suljen silmät etten tuntisi enää.
Tunti tunnin perää, samat ajatukset,
muistoja et pääse pakoon, kamalat ajatukset.
Mikään ei tunnu miltään mä oon turta,
elämä menee ohi niinku se ois vittu unta.
Keräilen sirpaleita niinku aina,
vittu mä en osaa muutakaa.
Polvilla anoen, rikkinäistä rakastamaan,
mutta rikkinäinen ei toimi.
Poissa muiden seurasta, karkotettu,
näin oli tarkotettu.
Tästä muurista ei tule enää kukaan läpi koskaan saatana.
