se on ollu iha vitun jumissa koko päivän niin just äsken mun
tuurilla kaaduin SELÄLLENI Evin pihaa!
Nyt oon iha mäsänä,
ei kärsi liikkua mihinkää suuntaa.
Muutenki vituttaa.
Tai ei nyt enää niin pahasti ku perjantaina ja lauantai aamuna.
Onneks on niin hyviä ystäviä jotka vie ajatukset muualle <3
Sanotaanko näin että,
kaikella on tarkoituksensa.
Eihän sitä voi noustakaa,
ellei välillä käy pohjalla. (tai selällään evin ja niiden pihassa!!) :D
No mut,
itkut on itketty,
ja menneet on menneitä.
Ei niitä jaksa enää miettiä.
Sillo ku menee huonosti ja pääsee taas jaloilleen,
ei voi olla ku ylpee itsestään :)
Eiköhän kaikki tästä rupee menee kuitenki hyvin <3.
"Olen yksin mut en ole yksinäinen"
Jokainen tuntee joskus pettyneisyyden tunteen,
mutta sekin häviää kun miettii vaa mitä kaikkee kivaa on eessä <:
Ei tässäkää näin pitäny käydä,
mut ehkä se tästä <:
Kiiti moi.
Ps. Voisko joku tulla hieroo mun selkää? :DDDDD