IRC-Galleria

Hmph.
Katselin tänään dokumenttia taistelusukeltajista.
Istuin jännittyneenä sohvalla ja jos minulla olisi pitkät viiksikarvat, ne olisivat varmasti väpättäneet.

En kertakaikkiaan ymmärrä itseäni. Miten voinkin innostua niin.
Varusmiehetkin näyttävät nykyään pojuilta, ja he itkivät ja olivat tiputuksessa ja jaloissa valtavat hiertymät.

Ja silti tunnen jotain kummallista kutsumusta.
Aseöljy. Kylmä metalli, käskyjä. Johtamista. Veren maku. Suloinen metsä, missä on polku? Vetinen tierumpu. Päätöksiä. Huutamista.

Mitä se on?
Jos lähtisin lenkille? Auttaisiko se?

Kuinka voisi taistella oikeuden puolesta?
Mikä on oikeus? Kuka sen voi määritellä, onko oikeus kaikille sama?
Onko sota oikeutettua?

Soturiprinsessa.
Pitäisikö oppia ratsastamaan, minua pelottaa vähän hevoset.
Voisin taistella sotaa vastaan.

Elän ristiriidassa. Voi hyvä tavaton, mikä minussa on vikana?
Mitä tapahtuu huomenna, entä ensi viikolla?