Äitinpäivä meni taas, en edes muista että sellaisia onkaan. En muista myöskään että semmoisia joskus olisi vietetty. Äidit on vähän vähissä tänä päivänä.
Matkustin ratikassa tänne koululle ja jonkun poistuessa ratikasta, lattialle putosi Mountain Dew -pullo. Se ropisi pitkin lattiaa käännöksissä, joku seisoi sen päällä odotellessaan pysäkkiä, eikä kukaan sitä nostanut. Päätin itse, että vaikka minulla on kantamuksia, nostan sen kun nousen pysäkkiä varten minuutin parin päästä. Mutta yllätyin. Kaikkien niiden sivistyneiden ja yhteiskunnan tukipylväiden joukosta se rähjäisen ja surullisen näköinen mies oli ainoa, joka hetkeäkään empimättä auttoi pullon pystyyn jonnekin sivuun.
Pistää miettimään, että kukahan tätä maata oikeasti pitää pystyssä? Onko se toimitusjohtaja, joka vetää kuusinumeroista palkkaa vai se siivooja, joka on elämänsä ajan tienannut perusliksan verran niin, että vuokran jälkeen saa vielä vähän hurvittelurahaa? Pidämmekö asioita toisinaan vähän liikaa itsestäänselvinä?
*snobard = snob + bastard