Huomasin yhden asian tässä, olen irtautunut tosielämästä.
Tää sisällä kyykkiminen on ollut kyllä niin todellinen mindfuck ettei rajaa.
Mun aivokemiani menee eri tahtiin kuin muilla ihmisillä.
Hengästyn ihan pienistäkin jutuista ja kompastelen kun en jaksa nostaa tuota vasenta jalkaani. Tai no enemmänkin se nousee joko liian vähän tai liikaa, se väkisin ylös nostaminen on vähän ikävä juttu.
Sit space-outtasin ihan kaikkialla, jäin vaan tuijottamaan kun muut kulki reippaasti ohi.
Ja töihin pitäs osata mennä, ehkäpä jo kuukauden sisällä.
Pelottava ajatus.
Uusimmat blogimerkinnät
- Päivän kuvana ennen ja nyt 29.08.
- Kuulostaa tutulta 24.01.
- Kaikki ruoka? 22.01.
- Jännä. TOSI JÄNNÄ. Saattaa olla, ettÃ... 24.10.
- Aika kornia mut laitan tän silti 10.09.
- Miksi oi miksi 01.09.
- excuse me, what? 30.07.
- Kolahdus. 25.07.
- Öö? 01.07.
- Nimihorror jatkuu 24.06.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2013 (1)
- ▶ 2012 (5)
- ▶ 2011 (53)
- ▶ 2010 (154)
-
▼
2009 (648)
- ▶ joulukuu 2009 (22)
- ▶ marraskuu 2009 (37)
- ▶ lokakuu 2009 (52)
- ▶ syyskuu 2009 (93)
- ▶ elokuu 2009 (41)
- ▶ heinäkuu 2009 (40)
- ▶ kesäkuu 2009 (39)
- ▶ toukokuu 2009 (48)
- ▶ huhtikuu 2009 (60)
- ▶ maaliskuu 2009 (67)
- ▶ helmikuu 2009 (77)
- ▶ tammikuu 2009 (72)
- ▶ 2008 (936)
- ▶ 2007 (944)
- ▶ 2006 (402)
- ▶ 2005 (49)