Jouduinpahan kotini vangiksi kun riepuraukan pohjelihas suuttu eilisestä rilluttelusta. Ei sitä vaan osaa ymmärtää että noin pitkällä elämänvaiheella on edelleenkin seurauksensa, eikä sitä aina voi vaan ravistella käsiään ja palata entiseen.
Hankalinta on tämä aika kun on kunnossa mutta se pitäis muistaa ettei toimi ja oleile niinkuin normaalit ihmiset. Mistä lie tämäkin suuttunut, varmaan siitä kun istuin kuppilassa iltakymmeneen ja sitten harpoin kylmissäni kotiin. Olen kova harppomaan jostakin syystä.
Siellä se nyt kitisee, edes työpaikalle päässyt, mutta siunatun internetin avulla sekin este voitetaan.
Oma fysioterapeutti on lomalla kun soitin kyselläkseni, voishan sitä soittaa siihen vaihteeseen ja sanoa et hei toi yks ei oo paikalla, osaatko nopeesti neuvoa mitä tän kanssa tekisi. Oliskohan ne suostuvaisia auttamaan. :P