IRC-Galleria

Koen tämän hyvin paikkansa pitäväksi tällä hetkellä.

Irina – Ketjut: spotify:track:1GUiGhorHA3dqjSlwoFsTL

Puhuttu on jo liikaakin
ois pitänyt päättää aiemmin
Tää on jo mietitty niin loppuun asti
et jäljellä on vain se viimeinen niitti
Mut se onkin raskas, niin todella raskas
naulata meidän arkkuun

Mul on voimaa kulkee yksin mun tieni
enkä aio enää roikkuu menneisyydessä kiinni
Mä tiedän itse mitä mä tahdon
enkä tarvitse ketään ketä täytyy perässäni vetää

Näin palaset paikalleen löytää
mut siltikin tää kirveltää
Tää on jo kelattu nyt niin monta kertaa
Ja itketty ollaan me yhdessä verta
Nyt täytyy pystyy
nyt viimeinkin pystyy hyvästeihin viimeisiin

Mul on voimaa kulkee yksin mun tieni
enkä aio enää roikkuu menneisyydessä kiinni
Mä tiedän itse mitä mä tahdon
enkä tarvitse ketään ketä täytyy perässäni vetää

Mä tiedän sen kyllä, et yksinkin pärjään
mut miten nää ketjut katkaistaan

Mul on voimaa kulkee yksin mun tieni
enkä aio enää roikkuu menneisyydessä kiinni
Mä tiedän itse mitä mä tahdon
enkä tarvitse ketään

Mul on voimaa kulkee yksin mun tieni
enkä aio enää roikkuu kiinni
Mä tiedän itse mitä mä tahdon
enkä tarvitse ketään ketä täytyy perässäni vetää

Ostin tässä elokuvia siirretyn nimipäiväni kunniaksi. Katsottiin tässä Möröt ja Muukalaiset, Ostarin Superstevari, Twilight, Final Destination 3 ja Coraline.

Suosittelen ehdottomasti Mörköleffaa, Vampiirileffaa ja mikäli olet tykännyt Tim Burtonin nukkeanimaatioista tai leffoista kuten Mirror Mask, Fall tai Cell (jopa), Coraline on ihan ehdottomasti sinua varten.

Coraline on kyllä tuosta joukosta paras. Omasta mielestäni, mutta minua innostaa siinä jo pelkästään se käsin tehty tekniikka, liitettynä loistavaan tarinaan ja hassuihin juttuihin.

Ei vaan osaa rentoutua ja nauttia, tekee koko ajan mieli mennä nukkumaan.

En ole ehtinyt jaksanut viitsinyt saanut aikaiseksi blogata minnekään pitkään aikaan. En ole imuroinut, jaksanut tehdä ruokaa, irkata. Mitään.

Huhhuh. Ehkä tässä joskus lähiaikoina sitä parantaa tapansa ja saa kuvattua ne kymmenet Amigurumit mitkä olen tehnyt tässä viimeisen kuukauden sisällä. Ehkä saa sen ETSY-kaupankin linjoille piakkoin.

Tosin tätä olen toivonut jo jonkin aikaa.

Ja tiiättäkö mitä?
Mun housut roikkuu.

nenähymiötesti :

---

D

Nauroin melko makeasti. Big Brotherissahan ei ole mitään viihdyttävää joka ei liittyisi panemiseen tai siitä puhumiseen.

Saatoin laulaa aika lujaa viikonloppuna. Olen möröääninen vieläkin.

Uudistuksen mukana on noussut hieman huhuja.

Yhden mukaan iltakymmeneltä ei enää pääse tietyn ikäiset kirjautumaan.
Yhden mukaan vanha Galtsu palautetaan jos asiasta ulistaan tarpeeksi.
Yksi väittää että Ylläpito bannaa kaikki jotka kirjoittavat tiettyjä sanoja IRC-Galleriassa tai ulisevat ulkoasusta.

Viimeisin kuuluu näin:
"Jatkuvien valituksien johdattamina, olemme päättäneet sulkea IRC-Gallerian kokonaan Perjantaina 9.10 kello 12. Hyvitystä poleteista voi pyytää lähettämällä tilinumeronsa osoitteeseen irc@irc.fi Vipit hyvitetään automaattisesti puhelinlaskuun tai tilille. Kaikki hyvä loppuu aikanaan."

Älkää hyvät ihmiset menkö helppoon. Nämä huhut on suunniteltu vain kiusaamaan niin käyttäjiä kuin Ylläpitoakin, lähettämällä sähköpostia jonkin päiväkirjassa näkemänne tai adressin kommentteihin kirjoitetun kommentin perusteella saatte aikaan sen, ettei ylläpito voi puuttua epäkohtiin, vaihtaa salasanoja, vastata kysymyksiin tai toimia juurikin teidän hyväksenne nopeasti ja selkeästi.

Eikä se vanha Galtsu ole tulossa takaisin. Tätä uudistusta, ihan ulkoasusta asti jokaista ominaisuutta on toivottu pitkään ja hartaasti erittäin monen käyttäjän toimesta ja palvelun uudistusta on työstetty jo pitkään. Voisin veikata että olette ehtineet ainakin joulun viettää sillä välillä kun tätä muutosta on suunniteltu.

Vanha Galtsu on menneisyyttä, uusi tuo mukanaan muutoksen ja maailmaa ei voi muuttaa kiukuttelemalla.

Uli uli vali vali yhyy byhyy nyyh, jada jada jäkä jäkä titityy byyh.

Mun kurkkuni on kipeä, toisinaan tuntuu että pitäisi nosturilla nostaa että pääsee ylös ja toisinaan tuntuu että voisin mennä urheilemaan sittenkin.

Toisinaan niin ja toisinaan näin.

Mistä tietää, milloin on oikeasti kipeä? Minä olen kasvanut ympäristössä, jossa kipeitä ollaan sitten kun on pakko mennä sairaalaan tai jotain ja silloinkin vähätellään oireita, joten jossain määrin pidän itseäni aina melodramaattisena. Ehkä siksi olen viime aikoina kipeillytkin niin kovasti.

Nyt kyllä syytän jotain yskijää että olen saanut kurkkupöpön mutta itse taas olisin voinut tämän välttää vetämällä extravitamiinia ja niitä gefilushappojuttuja, jotka ovat aiemmin tepsineet todella hyvin kiertäviin pöpöihin.

Taidan huomenna töissä korkata teepaketin ja hörppiä kuumaa, kunhan tästä pääsee nukkumaan ensin. Penteleen päiväunet osaavat aina rikkoa kaavan ja keksiä kivoja pikku ajatuksia jotka pakottavat viattomat ihmiset valvomaan aivan tarpeettomasti. Pah!

Niin ja kädessä oli finni, hiemanko erikoista. Teininä haaveilin että vatsanreunaan ilmestyisi finni, joka puhjetessaan tyhjentäisi kaiken ylimääräisen rasvan vatsan alueelta. Sitä odotellessa on aina lipo.

mazan blogauksesta nousi itselle pari ajatusta. Vaikka en itse ole ollut mukana Galtsun jutuissa alusta asti, olen silti ehtinyt mukaan jo ennen edellistä uudistusta ja tämä seikka on nostanut paljon muistoja pintaan.

Ajan mittaan on muuttunut niin itse kuin sivustokin sekä eittämättä elämä Suomessa yhtä lailla. Meidän porukkaamme on tullut ihmisiä lisää ja Sulakkeelle siirtymisen mukaan on elämään tullut myös vähän enemmän järjestäytyneisyyttä ja työelämän tuntua. Silti siellä jossain takana on se tunne, joka sai minut tekemään ylläpitohommia vapaaehtoisesti likimain täysipäiväisenä. Siellä sykkii se Galtsun sydän, joka on juurikin omistautuneisuutta ja intohimoa.

Tuntuu toisinaan että Galtsu on kuin oma lapsi, josta on pitänyt huolta kaikki nämä vuodet mutta toisaalta taas en tiedä kumpi tässä prosessissa on enemmän kasvanut. Jossain vaiheessa lakkaan olemasta ylläpitäjä ja siirryn omiin projekteihini, mutta toisaalta en osaa vielä kuvitella sitä tilannetta. Tämä saitti ja sen taustalla oleva tiimi on jotain niin mahtavaa, että täytyy todeta minun olleen yksi onnekas paskiainen että satuin mukaan. Kävi aikamoinen flaksi, päästä vaikuttamaan siihen, että Galtsu on niin tärkeä ja pidetty niin ylläpitäjiensä kuin käyttäjiensä kesken.

Tällaista ei suunnitella ysiluokalla opon tunnilla, tämä tapahtuu kun uskoo johonkin ja haluaa tehdä jotakin sydämestään. Teinhän minäkin tätä ihan ilmaiseksi parin vuoden verran ja nyt on hienoa että saan olla mukana ihan kokopäiväisesti enkä kuitenkaan kuole nälkään.

Jännä nähdä missä Galtsu on viiden vuoden päästä. Ja täytyy sanoa, että taustavoimista löytyy vielä paljon mitä antaa niin sivustolle kuin sen jäsenille.

Jänskättää.