IRC-Galleria

http://kunnon.vuodatus.net

Jane kirjoitti 11.02.2010 - 13:34
Mie en yleensä lue blogeja, enkä silloin harvoinkaan kun luen saa niistä erityisesti motivaatiota tai halua miettiä asioita enemmän. Tänään käytin kaksi tuntia (työaikaa!) selatakseni blogiasi läpi ja miulle tuli halu kiittää. Kiittää erityisesti siitä että annoit ajattelemisen aihetta, erilaisia näkökulmia ilman sitä kitinää joka laihdutukseen yleensä liittyy. Tulen varmasti väijymään blogiasi jatkossakin. "Epäonnistumalla eteenpäin oppii eniten".

Ja minä olin teini, ysikytluvulla, enkä ajatellut että tuossa muodissa on mitään vikaa.

Ja kaikkien mielestä Luke Perry oli hotti ja kaikki sen vaatteet oli cool. Jaiks.

Reisi -8cm
Lantio -10cm
Vyötärö -11cm
Rinnanympärys -20cm
Käsivarsi -6cm

Paino -15kg
Vaatekoko -3

Että näin.

Gary Busey on hauska hemmo (vaikkakin pelottava) ja mies on itse kehittänyt omia elämäntotuuksiaan, joita kutsuu Buseyismeiksi. Wikistä lainaus:

Busey was previously addicted to cocaine, but has been sober for 13 years. In a conversation with model Amber Smith, being treated for a pain killer addiction, he revealed several acronyms related to religion and sobriety, which he called "Busey-isms," and stated his intention to compile them into a book.

These included
"Gone: Getting Over Negative Energy,"
"Faith: Fantastic Adventures In Trusting Him,"
"Sober: Son Of a Bitch Everything's Real,"
"Fraud: Finding Relevant Answers Under Deception," and
"Freedom: Facing Real Exciting Energy Developing Out of Miracles."

In a talking head interview recorded later, Smith expressed appreciation for Busey's knowledge and enthusiasm, but also felt he was "crazier than [she] is."

Gary Busey pamahti vahvasti uskoon selvittyään hengissä 80-luvun lopulla tapahtuneesta moottoripyöräonnettomuudesta, jossa mies kaatui ajettuaan Harrikalla seittemääkymppiä. Buseyllä ei ollut kypärää ja mies mätkähti kadulle pää edellä, joka aikaansai loppujen lopuksi aivovaurion joka nyttemmin näkyy erittäin poikkeavana käytösmallina.

Subilla sunnuntaisin tuleva Julkkikset Katkolla näyttää melko elävästi miten ihminen voi muuttua kaikenlaisten huonojen päätösten jälkeen.

(Muita julkkuja ohjelmassa:
Steven Adler former Guns N' Roses drummer
Jeff Conaway actor; returning from Season 1 to recover from numerous back surgeries without abusing his medication
Rodney King became a U.S. civil rights figure when videotaped in 1991 being beaten by L.A.P.D. officers
Tawny Kitaen actress and former model
Nikki McKibbin singer and former American Idol contestant
Amber Smith actress and model
Sean Stewart son of singer Rod Stewart.
Gary Busey actor
Seth Binzer singer; returning from Season 1 after Dr. Drew learned of his relapse)

Vaikutti ihan huvittavalta realityläpsäisyltä vaikkakin on hieman epäilyttävää sorttia, mutta käytöspsykologinen mielenkiintoni ainakin heräsi.

Venyttelin tässä ojentajalihaksia. Tuntui niinkuin ne repeäisivät kappaleiksi pelkästä käden nostamisesta. Pelotti hieman sitten kiristää vielä entisestään. Saa nähdä miten vetreä sitä on huomenna, taidan silti ruveta salille aamupäivästä, niin saa kivat perjantaisaunat sitten samaan hintaan.

Jaa niin, olen nyt laihtunut 14 kiloa ja vyötäröstä on lähtenyt 23 senttiä. Ei helkutti.

Aika isoja lukuja.

Tiesittekö, että olen super tarkka väreistä? Tiesittekö, että olen vielä tarkempi kuin osasit kuvitella? Ollille on vain yksi väri, nurmikolle on vain yksi väri, eikä mihinkään niistä väreistä kuulu sininen pohja, mikä on ikävä kyllä yksi juttu mikä tulee CMYKin mukana.

I'm dying here. Miksen saa ihan vähän punaista mukaan?

Voisin piirtää värit RGB:nä mutta siinä vaiheessa kun tiedosto muunnetaan CMYKiksi, saan aivohalvauksen taas. Ehkä parempi taistella maailmaa vastaan yksi väri kerrallaan niin ei tartte tehdä juttuja kahdesti.

MUTTA ON TÄMÄ NIIN VÄÄRIN!

Kaikilla on jotain jännää ja ura ja elämä ja juttuja, mut miks omat jutut ei tunnu yhtään niin hienoilta tai isoilta?

"vaan kymmenen kiloa"
"vaikka se onkin vaan lastenkirja"

Hullua tässä on se, että asiani ovat nyt juuri niin kuin niiden pitäisi ollakin, mutta silti koen syyllisyyttä kun en istu perinteiseen hyvän ihmisen muottiin. Olen aina ollut erilainen ja omillani, sama kuvio toistuu tässäkin.

Briteissä ei saa ilmeisesti tehdä töitä lasten kanssa mikäli ei rekisteröi itseään ns. turvalistalle. Briteissä kaikki ovat potentiaalisia pedofiilejä ennen kuin toisin todistetaan.

Eli kun saan kirjani julkaistua, en voi mennä Britteihin pitämään lukuiltaa kirjakauppaan, ellen rekisteröi itseäni ensin turvalliseksi aikuiseksi.

Just joo.
Orwell was an optimist.
[Click to see the article]

Syyskuusta helmikuun alkuun: -14 kiloa.

kaikki on koko ajan kavereita kaikkien kanssa, kun luulis että ne olis jo ennen feediäkin ollu kavereita keskenään? Hämmentävää joka päivä lukea kymmenen uutta kaverijuttua vaikka ne onkin old news to me.