vähäsen myöhässä tää tulee,mut ei oo jaksanu aiemmin kirjottaa.
eli sillon tiistaina 24.4 menihn sinne osastolle käynnistykseen.sain semmosia tabuja jotka kypsyttää paikkoja ja makoilin vähän väliä sydän käyrillä,ku seurattiin vauvan
vointia.no tuota samaa hommaa tehtiin siis sit torstaihin asti ja sit ois voinu kalvot puhkasta,mut salit oli kaikki ihan täynnä siispä henkisesti niin raskas odottelu jatku..sitte pe aamuna vähän jälkeen ysi lähdettiin viimein salia kohti=) joskus 9.40 kalvot puhki ja sit alettiin venaan supistuksia,joita tipalla sit vielä laitettiin vahvemmiksi.11.20 alko säännölliset ja tiheät supparit,jotka alko meneen kipeiksi 12 maissa aloin veteleen ilokaasua ja sit kätilö katteli minun tuskasta vääntelehtimistä ja päätti alkaa valmisteleen puudutuksen.vähän ennen yhtä jani vasta pääs paikalle ja mulla pääs itku ku tutun ja rakkaan läsnäolo helpotti.sit tultiinki laittaan se epiduraali joka onnistu nappiin ja kivut alko häviään=)muutama tunti siinä oltiin ja naureskeltiin,kunnes taas alko tekeen kipeetä.kätilö tarkisti et n 5-6cm auki et laitettiin lisää puudutetta.kaikki oli hyvin epäileviä,et joudutaanki leikkaan kun vauva oli niin korkealla vielä.noh,taas meni se pari tuntia ja sit sanoin et alkaa ponnistuksen tunne tuleen aina ku supistaa sit kohta tarkastettiin ja yllätys yllätys kaikki auki ja vauva ihan alhaalla,odotettiin sit vielä puol tuntia,et ponnistamisen tarve tuntuis kunnolla ja sit 31min ponnistuksen jälkeen poika oli maailmassa.ite synnytys oli ihan helppo ja ihan hyvä muisto jäi..
poika on tosi suloinen ja rauhallinen ja kotona on lähteny meneen mukavasti =)