IRC-Galleria

Kun menneitä muistelen,
vanhoja kuvia katselen.
Päiväkirjani sivuja selailen,
Muistan miltä minusta silloin tuntui.

Silloin olin niin täynnä kipua,
ahdistusta, olin niin hukassa
tässä maailmassa.

Tein paljon vääriä valintoja,
virheitä, satutin itseäni ja muita.
Liikaa sekosin elämäni lankoihin,
kaiken solmin, liiaksi asti.

Lopulta olin aivan rikki.
Niin pohjalla.
Olin valmis luovuttamaan.
Kaiken turhan käsistäni valuttamaan.

Mutta se pieni tunne sisälläni
sai minut jatkamaan.
Se toivo, ajatus siitä että ehkä sittenkin.
Sittenkin olisi jotain jonka vuoksi jaksaa
vielä hetki eteenpäin.

Sinä sait minut uskomaan, toivomaan
sinä sait minut rakastamaan.
Vaikka olin luopunut toivosta,
olin valmis kaiken jättämään,
sinä olit siinä.

Sinun kanssasi olen opinut nauttimaan elämästä,
siitä että ei kannata luopua ikinä toivosta.
Kaikesta huolimatta minäkin löysin onnen.

Rakastan, kaipaan, sinua.
Uskon, luotan, sinuun.
Olet minulle enkeli,
jonka takia olen vielä täällä.

Sinun vuoksesi olen valmis tekemään
mitä vain. Annan sinulle kaiken mitä
tarvitset,
lupaan sinua suojella ja rakastaa,
nyt ja ainiaan.

<3

-Mariak-