Ystäviesi mielestä mä olin sulle liian vähän.
Oliko se syy sitten miks tää päätty tähän?
Sitä olen miettinyt eron jälkeen.
Sitä olen miettinyt, koska olit mulle tärkee.
Sun takia rakensin siltoja,
silloin kun vietimme yhdessä iltoja.
Sun ystäväsi oli mun ystäväni,
vaikka mä monesti olin aivan ymmälläni.
Välillä me koettiin valtavia myrskyjä,
välil tuli vastaan pelkkiä tyrskyjä,
välil kuljettii yhes vastatuuleen,
kunnes tuuli käänty ja päästiin myötätuuleen.
Kaikki mitä tunsin ja kaikki mitä näin,
se tuntui suunnalta eteenpäin.
Nyt on jälel yks ainut kysymys:
pitääks mun viel pystyy pysyy pystys?
-RP-