IRC-Galleria

vitun kivaa elämää. miun niskaan ollaan hengittämässä koko ajan ja uhkaillaan että menetän asunnon pläpläää. mut saatana mie oon jo helvetti tullu vastaan enemmän ku haluisin. ei niille tämmösen ihannelapsen vastakohdan yritykset kelpaa. pitääkö tässä saatana menettää yksityisyys. en tiedä kuinka rattosaa elämää voin viettää kun pian miun kämpässä on varmaan tallentava videokamera.
ps. valitan vanhemmista ku 15 vuotias teini. niiden silmissä taatusti olenkin. "eihän musta ole mihinkään"
no, ihan ok. se on niiden omistama ja niillä on oikeus heittää miut pellolle. rakastan miun asuntoa, mut mielummin haluaisin elämäni ja yksityisyyteni takaisin. rasittavaa.

pps. turun katkolle n. 2 kk jono. et ette päässykkään ny miust eroon, sorry...

menetän kämpän, vanhemmat ja niiden tuen. en ole enää niiden lapsi (näin ne sanos), jos en lopeta tätä sekoilua. eli miun on vähän pakko mennä katkasuun.
toiv. pääsen ennen hiihtolomaa (vai mikä loma onkaan) etten joudu olee koulusta kauheesti pois.
2 viikkoa siellä ja katotaan mitä sen jälkeen tapahtuu...

en tiedä mistään mitään. olen yksin päättämässä mitä teen tai mitä en.
olen kaksikymppinen ja totaalisen pihalla.
olen liian heikko sanomaan "EI".
että pyydän anteeksi. ei ole tarkoitus olla rasittavan säälittävä heikko paska.
pystyisin parempaankin, jos olis voimia. olo on suoraan sanottuna vitun heikko. yksin se olo on vielä heikompi.

kauankohan miun pitää hakata päätä seinään että....emmie tiiä.
onpas surkeaa. on se. todella.
ei tässä muu auta ku että yritän parhaani.
wish me luck!!

eilen tapahtui jotain historiallista.
vietin illan yksin himassa melko hirveässä olotilassa. without nothing.
melkeen koomista ottaen huomioon että se olin minä.

puute.
ei television koska olen tuijottanut sitä KOKO HELVETIN PERJANTAI ILLAN JA YÖN. (äskön meni eka aamubussi)
jotain meni pilalle jossain vaiheessa.
mut savuke huutaa minua joten jatkan matkaa.

saat mukavan vitutuksen, kuumeen, päänsäryn, kylmiä ja kuumia aaltoja, hikoilun, tärinän ja vapinan yms.

tai sit on vaan liian ikävä pampuloita...

huomasin juuri et miusta on tullu..öö...välinpitämätön tiettyjen juttujen suhteen positiivisella tavalla, mutten tiedä onko se hyvä vai huono. tai huomattavasti parempi välinpitämättömyys kuin ennen. Nyt päätin oikeesti (toivottavasti) et ei näin. En ole hamuamassa mitään kultaista keskitietä, mihin en edes usko vaan sitä etten uppoa ihan äärillepäähän. Vähän aikaa sitten miun ainut motiivi kohti kai vähän parempaa laiffii ois ollu se että miul on vaara menettää kaikki. Nyt mie oikeesti haluan et miulla säilyy mahdollisuudet elämään ja ettei mattoa vedetä alta. Yritän tulla pinnalle välillä moikkaa oikeeta elämää, enkä elä jossain sumussa joka vitun päivä. Välinpitämättömyydestä en pääse eroon, mut jos nyt olis muuttumassa tälläin paremmin päin, tai siis, no niin.
Mut siis sama asshole mie tuun olemaan, mut koitan olla mukavempi sellanen.
Ja ottaa vähän iisimmin.

Oho.
Meen pelaa laina pleikkaa.
Ja toivon että en kärsi illalla.
Lääkkeet on meinaan finito, et jos sekoon ni sit sekoon ja se on moro.

tililläni on käytettävissä 1,37 e ja kukkarossa ehkä n. 40 senttiä.
rikkain mielin mennään.
olen velkaa ja miul ollaan velkaa.
no saan ainaki viikon päästä rahaa. ja se on sit viikko ja oon taas p.a ku on .10 laskuu rästissä, asumiset ja kaikki.
en saa lainaa kelasta.
eli pian oon sossun luukulla ellen saa virallista vuokrasopparia tehtyä RIITELEMÄTTÄ mutsin kanssa.

eli jos kiinnostaa jotakuta ni laittakaa peukut pystyyn et saan jostain rahaa.

pakko myöntää vasta nytten että tiedän nyt miltä tuntuu olla todella köyhä.

se on nyt joko tai.
"joko" on paskaelämää ja helpompi vaihtoehto
"tai" on huomattavasti vaikeempi.

paskaa anyway. en keksi sanoja.