IRC-Galleria

Lauantaina oltiin siis siella aavikolla, jossa tapasin hostiskan ja -veljen.. Siel oli mahtavaa. Upeit vuorii ja joka paikas vaan jotain kaktuksia. :D Yks vaha isompi mies oli aika hauska, ku se osaa puhuu espanjaa ja sanoo arran niinku se kuuluuki, ni se vaa koko aika hoki "MarrrRRRjo". Ja oli siistia, kun olin monkijan kyydissa ja mentiin siella epatasasessa maastossa. Ja sitten kun paasin sen truckin kyytiin.. Se oli aika hurjaa. Piti kauheeta metelii se auto. Pelotti aika paljon, mutta selvisin hengissa. :)

Sitten lahettiin ajamaan Heberiin pain ja oli aika janna, kuinka se aavikko ja kaktukset alko muuttua vihreiks vuoriks. Joka paikassa oli vaan mantyja, mutta se oli tosi nattia. Koin aikamoisen kulttuurishokin, kun paastiin Heberiin, noin 3000 asukkaan kylaan, sielta isosta kaupungista. Mutta nyt menee jo paremmin, kun alan tottumaan tahan eika taa oo enaa niin kauheeta.

Lauantai-iltana oli joku dance ja lahettiin kaymaan siella. Siel oli hauskaa ja tutustuin tosi moniin ihmisiin jo siella. Toiset oli kivempia ja toiset vahemman kivoja, mutta ei jenkit mun mielesta ihan niin ystavallisia oo kuin oon kuullu. Mutta onhan ne nyt paljon ystavallisempia kuin suomalaiset kuitenki.

Sunnuntaina mentiin kirkkoon. Muuten se ois ollu ihan ookoo, mut kun se oli mormonikirkko, ni se oli aivan kamalaa. Kolme tuntia sai kuunnella juttua Joseph Smithista ja Mormonin kirjasta. Yhes vaihees siel eessa sai kayda todistamassa, mut taytyy sanoo, ettei niis todistuksis paljo ollu paata eika hantaa. Jokanen vaan lahinna kiittele, etta heilla on perhe sun muuta. Alko kyllastyttaa, kun sen miljoonan kerran sai kuulla, etta "I'm thank God of the prophet Joseph Smith and the Book of Mormon. I'm so grateful for Joseph Smith of all he had to suffer. I know this is the one and only true church.." ja plaaplaaplaa. Pyorittelin vaan silmiani. Ja ne juo ehtoollisella viinin sijasta vetta. Tosi outoa. Kirkon jalkeen kylla sanoin perheelle, etten kauheesti tykanny olla siella, ja ne onneks ymmars sen hyvin, ja yritetaan ettia mulle luterilainen kirkko tai sit kayn lapi kaikki kirkot, mita taal on, ja katon mika niist tuntuu parhaalt.

Eilen kavin koulul valitsees kurssei. Otin enkkuu, USA:n historiaa, jotka on siis pakollisia vaihtareille, yearbookin tekemista, kokkausta, espanjaa, draamaa ja kurssin nimelta life skills. :D Saa naha mita se pitaa sisallaan. Niin ja saan olla senior, vaikka toinen vaihtari Ruotsista on junior. Vahan kivaa. :D

Illalla kavin lentopalloharkoissa, mutta taidan vaan odottaa marraskuuhun, jolloin alkaa koriskausi, koska nyt jos haluisin pelata lenttista, ni pitais menna harkkoihin 6.15 AAMULLA. Poh, liikaa vaadittu, sanon mina.

Ja enkun kanssa menee muuten jo paljon paremmin. Kaikki on kiinni itseluottamuksesta. Nyt ku tunnen oloni varmemmaks ja uskallan puhuu enemman, ni se sujuu jo huomattavast paremmin. Joskus huomaan ajattelevani tavallaan vahingossa enkuks. Tai sitte ajattelen samaa aikaa seka suomeks etta enkunks, ni ajatukset on yhta puuroo enka saa mitaan selvaa, mita ees ajattelen. :D

Taa mun perhe on tosi kiva. Ne on onneks ymmartavaisia ja tykkaa matkustella. Taa talo on niinku muumitalo, ikina ei pideta ovia lukossa ja aina taal on jotain ylimaarast porukkaa, mika kylla vahan arsyttaa mua. On vaha vaikee tutustuu tohon Channaa sillee kunnol, ku sil on aina kavereit. Kylhan ne siis ottaa mut mukaa ja sillee, mut en oikein tykkaa kaikist sen kavereist. Omat Suomen kaverit on ihan kultaa. <3

No eipa tassa kai sitten kummempia talla kertaa. Luv ya guys, antakaa kuulua itestanne, vaikka ma en valttamatta kauheesti kerkeekaan kirjottelemaan ihmisille erikseen, kun en viitti olla tassa koneella koko paivaa. :)