On kello ilta kahdeksan
ja lasta tuudittaa tuo nainen
sinisilmäinen, on hiljaa
mut työt on tekemättä
vaikka tahtois nukahtaa
hän nousee, oven varovasti sulkee
niin on kaunis kuin
kesän ensimmäinen yö
ja hymy jonka jälkeen
maailma kädestänsä syö
hän yksin odottaa, jotain parempaa
refrain:
Ja pienen hetken
niin kovin pienen hetken vaan
hän luottaa että huominen
tuo jotain tullessaan
sen pienen hetken
niin kovin pienen hetken vaan
hän tietää että jossain
tosi rakkaus odottaa
mut oikotietä sinne ei ollutkaan
Toisaalla on iltasatu
kesken jäänyt taas, mies ja lapsi
nukahtaneet samaan aikaan
TV olohuoneessa yksin meluaa
kertaa tapahtumat turhamaisen sarjan
mies on vielä nuori, ei edes puoltakaan
elämästään elänyt ja tahtois rakastaa,
mut mistä löytäis sen, elämänsä rakkauden
refrain
Ei kumpikaan voi tietää
miten päättyy kaikki tää
on kohtalolla jotain
mikä heidät yhdistää
mut milloin tähti syttyy
ja pimeys pakenee
ei oikotietä sinne kai olekaan
Ja pienen hetken
niin kovin pienen hetken vaan
hän luottaa että huominen
tuo jotain tullessaan
sen pienen hetken
niin kovin pienen hetken vaan
hän tietää että jossain
tosi rakkaus odottaa (2x)
mut oikotietä sinne ei olekaan