Kuulkaas ystäväiseni mulla on vähän sanottavaa
Must tuntuu pahalta kun ei paljon tavata
Mut kun tavataan niin ohan se sen arvosta
Sillon mieles kelaan miten paljon teitä arvostan
Jes, ja se tekee musta ylpeän
Ympärillä ystäviä, jotka ei ympäriltä häviä
Enkä mäkään mihinkään oo menos
Oon hyvinki elos, selätin pelot, enkä mä enää elä pelos
Niin, ollaan niin erilaisii ihmisii
Ja silti ollaan parhaist parhait ystävii
Mul on syytä olla onnellinen syystäkin
Eikä ole syytä suruun, syyttä syyttää ystävii
Hienoo on se, että pysytty on väleissä
Vaik välillä jo luulin, että joku oisi välissä
Mut onneks olin vääräs, ja siitä oppineena
Hyvä elää täällä ystävyyden voittaneena
kertosäe:
Ystävät
Ette tiedä paljon arvostan
Ei oo maailmas toista ystävyyden arvosta
Mitä vielä tapahtuukaan niin mä tiedän,
Etten ole yksin siellä mihin viel voi tie viedä
(2x)
Yhes ollaan koettu niin paljon asioita
Se oli toricat
Eikä ollu vasikoita
Hah, pistää vieläkin hymyilemään se,
Mitä kaikkee hulluu tullu ala-asteel tehtyä
Jätkät haki ulos, heitti nakil päähän
Se oli keikkarandel talvel heitti päähän jäällä
Paini päälle, enkä pystyny päätä kääntään ilman sumee riippuvuutta
Elämän pituus, jos nyt laadulla mitataan,
On jo sata vuotta, se on oikeeta rikkautta
En ois voinu toivoa parempia muistoja
Mulla on muistoi enemmän ku Jumalalla puistoja
Ja se saa, se saa mut tuntemaan
Todellista rakkautta kohti tätä maailmaa
Ja aina tulen kaiken muistamaan
Ja aina ystäviä rakastaa
kertosäe