Mä oon viettänyt pitkii yksinäisii hetkii,
ku et oo ollut mun lähelläni, mä tätä kestä en.
Mä mieles kelaan et, miten asiat olisi,
jos sä et olisi se joka tahdis ain sängys voihkisit.
Se tuntuu niin hyvältä aina kun me halataan,
sun katseesi lämmittää mua ja saa mun sydämen palamaan.
Ei oo välii näistä välimatkoist mitä on meidän välillä,
koska meidän välissä mitään ei oo.
Hiljanen hetki hetkeks, sit katson sua taas,
vaik tapitan valokuvaasi, ei mikään saa mua rauhoittumaan.
Tää tunne valtaa mut taas, hetkeksi pysähdyn,
katselen taaksepäin mut en enää menneisiin tykästy.
Menneet on menneit, en enää sählää suihteillani,
nykyään suhteessani on minä ja sinä, kultani.
On yksi rakkaus, on yks ainoo josta välitän,
on yks ainoo rakas, sinä, eikä mitään siltä väliltä.
[pismi]