Mua sattuu niin paljon ajatella -06 kesää.
Kaikkee mitä tehtiin yhdessä . Me oltiin niin paljon enemmän kuin nyt .
Me luvattiin ettei tää hajoo ikinä. Eikä se hajonnutkaan,
mutta kaikki muuttui niin, jätettiin toisemme ikuisiin muistoihin ja kyyneliin .
Kuvia . Lauseita . Muistoja .
Miksei koskaan ole mitään pysyvää.
Hetkeksi hengähdän joku valot sammuttaa
kaupunkimme nukkuu
Vain minä valveilla oon eikä vierelläin ketään
kaikki muut nukkuu
Jätän valoni palamaan jos joku näkisi sen ja löytäis mun luo
Kaikki mitä mä annoin jäänyt on sulle
enkä löydä sua enää kun minun on kylmää
Kaikki mitä mä annoin jäänyt on sulle
miten löydän enää tieni silloiseen nyt kun minun on kylmä
En kai koskaan valmiiksi saa sitä kuvaa sinusta
kuinka paljon voit ottaa
Niin etten kaadu kokonaan ja pystyn vielä nousemaan
miten paljon sä saat
En taaskaan nukutuksi saa miten kauan tässä jo maannut oon