En aina voi sua ymmärtää,
oisit ees voinut yrittää,
vaikka joskus tuntuu, että
kaikki on turhaa.
Sä koitit mulle selittää,
ei oo järkee jatkaa elämää,
mä tahdoin olla sulle,
syy jatkaa huomiseen.
Sä olit perhonen jonka siivet,
eivät kauas kantaneet,
Sä väsyit kylpyhuoneeseen.
Nyt kun öisin katson tähtiin
ja sun kasvos siellä nään,
rakastun uudelleen.
Et halunnut mua sun maailmaan,
vaikka koitin sua niin rakastaa,
sä sanoit et on parempi mulle,
et halunnut satuttaa.
Kun eilen näin sun itkevän,
mä aavistin sun lähtevän,
sun silmät katsoi tyhjää,
nuku rauhassa pikkuinen.
Sä olit perhonen jonka siivet,
eivät kauas kantaneet,
sä väsyit kylpyhuoneeseen,
nyt kun öisin katson tähtiin ja sun kasvos
siellä nään, rakastun uudelleen.
laulakaa tää mulle, kun on sen aika.