Niin meni sitten se jännittävä päivä, kovin itketti kun äiti lähti, tunnin oli jaksanu, sitten olivat menneet ulos ja kerran sieläkin oli ikävä iskeny,mut menny heti ohi... ollu kuulemma tosi reipas ja pikkasen apulaisenakin toiminut...ruokakin oli maistunut, eikä yhtään ollu nirsoillu, kiltisti oli syömässä kun menin hakemaan!Kyllä saa olla ylpeä pojastaan,kun oli ollu niin hienosti... vielä kun menin ratsastamaan niin oli ison kanssa kauniisti mammalassa!Huomenna onkin sitten taas erillainen päivä, aamulla menemme reippaasti Fysio-ja toimintaterapeutille sekä puheterapiaan, joten on sitten tarhasta vapaa päivä!