IRC-Galleria

Päivitystä hiukan hiljaiseen päiväkirjaani. Hiljaisuuden syy; ukkonen iski viime viikon keskiviikkona puhelinlinjaan --> nettipiuhan kautta liikaa virtaa koneeseen --> emolevy ja verkkokortti paskaksi. Myös yläkertaan (=minun koneeseeni) johtava puhelinjohto menee uusintaan. Nettiboksit nyt luonnollisesti iskivät liekkiä.

Viikko ilman konetta on helvettiä kahdesta syystä.
1) on liikaa aikaa ajatella ja olla yksin ajatustensa kanssa.

2) huomaa olevansa todella yksinäinen ihminen.

Sitä haluaa vain maata paikallaan ja olla niissä omissa kamalissa ajatuksissaan. Ajatuksissa, jotka ovat kaikkea muuta kuin positiivisia. Mieleni vihaa minua. Kävi siinä joskus sunnuntain kohdalla, että tätäkö se "elämä" on muille ihmisille? Niille jotka eivät ole kasvaneet koneeseensa kiinni? Sitä että makaa sängyssä raajat kirjaimellisesti tunnottomina (en tiedä, tarpeeksi syvällä ajatuksissani ollessani raajani puutuvat ja muuttuvat veltoiksi&tunnottomiksi) ja mietit sitä miten yksinäinen, hyödytön, huono ja epäonnistunut maanantaikappale oletkaan? Mitenkä kukaan ei kaipaisi sinua, mikäli sattuisit kesäloman aikana kuolemaan? Oikeasti, viikon netittömyyden aikana vain saldotiedot kaipasivat minua oma-aloitteisesti. Ja silloin kun minä yritin tehdä keskustelun aloitusta jonkun kanssa tekstarien avulla, vastaukset olivat lyhyitä ja lähinnä tylyjä. Tuskin hänen tarkoituksensa oli antaa minulle "ei kiinnosta, en kaipaa" -kuvaa, mutta sellaisen mielikuvan sain.

No joo, palailen paremmalla ajalla ja paremmalla aiheella.