IRC-Galleria

Noh.. lauantai aamunahan sitä tosiaan lähettii köröttelee kohti jyväskylää ja jo alkutaipaleella huomataan, että mun ja jjonin pyllythän ei pissareissulla piilossa pysy! Ja todettiin muutamaan otteeseen, että perkele, routa ei lopu milloinkaan! Jyväskylään päästyämme muutama oli hieman maisteissa ja sehän ei paha ole ollenkaan! Höntsättii jk-citys ja kävästii levykauppa ÄXXXXxxässä ostamassa liput tapahtumaan. jjon onnistui samantien rikkomaan lippunsa (tästä lisää tulevaisuudessa) noh. haettiinpa juominkeja jyväskylässä itse kullekkin säädylle ja otettiin hieman ylikuormaa autoon (takapenkillä 5 henkilöä) Ystävämme Iineksen pettämättömällä suuntavaistolla suunnistettii noin 5 kilometrin matkan päässä olevaan hotelliin noin 30minuuttia. Ei se mitään! Hotelli löytyi ja se oli kyllä niin kuppanen, että oksat pois! Siitä sitten suunnistettiin festivaalialueelle ja jaeltiin demoja ja alta aikayksikön oli enää 4 jäljellä ja tokaisin jonille nopsasti, että hei tyttö! nyt säästät loput jos julkimoita tiellemme eksyy! Joten tuumasta toimeen ja Mokomaa kasselemaan 2 riviin. Aika kului ja loistava keikka oli käynnissä kun idea välähti! Nyt ruvetaan huutamaan niin maan perusteellisesti Annalaa, että hemmo hei, täällä olis demo! Marskihan kuuli ja kehotti heittämään läpyskän lavalle. Kehui komeaksi räppikaulakoruksi. Keikka loppui ja fiilis oli katossa. Kaljatelttaa kohti alettiin hapuilemaan ja hikan saattelemana sain siemailtua muutaman pitkän naamariin. siitä sitten Stam1naa odottelemaan ja Diablo pauhaa taustalla. Jjonin ja itseni edetessä kohti lavaa huomaamme rytmiryhmän jäsenten jäävän jälkeen mikä sinänsä ei ole uutta. Pian poijjaat kumminkin kiilaavat luoksemme ja sanovat että tapasivat Herra Annalan. Jjonin suostuttelemiseen meni muutama tovi mutta sain silti kyseisen taiteilijan mukaani tapaamaan Marskia. Juteltiin hänen kanssaan ja hän tokaisi, että demo on bussissa. Lahjoitettiin vielä yksi demo hänelle itselleen. Keskustelimme myös laulutekniikoista. Siitä hyvin mielin sitten Stam1naa kasselemaan. Jossain vaiheessa loistavaa keikkaa jjon hivuuttaa demon kuvaajalle joka tyrkkää sen lavalle. Keikan jälkeen kuulemme, että Kaikan kourassa se kulkeutui pois. Seuraavana päivänä toiset heräsivät hyvin nukutun yön seurauksena pirteänä, mutta rytmiryhmä ja taiteilija-Salomaa hieman heikossa hapessa. Syötyämme maittavan aterian Jyväskylän keskustassa kävelemme yksinäisen miehen ohi joka istuu huppu päässä rautatieaseman pihassa. Tuijotan tuota huppupäistä krapulan musertamaa miestä ja totean hänet Emiliksi, Stam1nan tuoreeksi jäseneksi. Hän pummaa minulta tupakan ja näyttää meille kuinka katselee naisten kuvia kännykästään internetissä. Kysymmepä jopa, että onkos demo eksynyt minne ja hän vastaa, että : "Olettekos te siitä Travesty of Sym.." Juhon auttamana käy ilmi, että Travesty of Sympathy tosiaan on kyseessä. Echmiliksi tunnettu mies sanoo, että teos löytyy Stam1nan keikkabussista CD-soittimen päältä. Kun sitten tiemme erkanivat Emilin sydäntäsärkevän kommentin saattelemana (Akkukin meinaa loppua) jatkamme matkaa autollemme ja mietimme tätä seikkailua. Kotimatka sujui hyvin. Loistava reissu kaikenkaikkiaan ja Perkele. vittu ihan mahtavaa, NO SORI!

haistakaa vittu mulla on ajokortti <3

Mielipiteeni kuuluu näin:
Vanhassa vara parempi/
Joskus tuttuja turvallinen/
On vaihtoehtona varmempi/


Sinä vapautta kaipasit/
Sen perään niin paljon haikailit/
Että kaiken, aivan kaiken muun/
Olit valmis samantien sysäämään sivuun/


Et välittänyt miten vapautesi/
vaikuttaisi minun elämääni/
Sillä, että saisit nähdä maailmaa/
Et muuta kuin tuhoa saa aikaan/


Nyt kun vapautesi on koittanut/
Tuntuuko, että olet voittanut?/
Elämästäsi tyhjän teit/
Samalla minulta kaiken veit/


Jos toista oikeasti rakastaa/
Kuinka hänet voi jättää vapauden takia/
Onko rakkaus todella niin mahtava voima?/
Jossei se toisen vapaudenkaipuuta voita/

TEORIAKOE LÄPI!

Kuuntele, kutsu kuule/
sano se, avaa huulet/
kerro mikä sinua riivaa/
kauanko jatkat tätä piinaa/

Kierrä sanasi, käännytä ympäri/
Johdata minua, tottelen käskyäsi/
Kuin aivokuollut sinua seuraan/
vailla omaa tahtoa, vailla SANANSIJAA/

Välttelet aihetta, sitä kaikista vaikeinta/
Totuutta muutat, muovaat muokkaat/
Mieleiseksesi jottei tarvitsisi/
Jäädä kiinni kärsiä itse, kärsimyksen siirrät minullee.../

Anna valta yhden kerran/
Anna se edes sen verran/
että pääsi sisään pääsen/
jotta saisin tietää totuuden/

Älä pidä minua itsestäänselvyytenä/
Sillä en aio kaikkea niellä/
Joskus loppuu minunkin ymmärrykseni/
Silloin näet todellisen luontoni/

Ajattelin ,että olet samanlainen/
Niin sisältä kuin ulkoakin/
Enkeliksi sinut kuvailin/
Mutta pirun muodon itsellesi otit/
(Enkeliksi sinua luulin/
Mutta piruksi sinä osoittauduitkin/)

On ulkokuori täydellinen/
Mutta sisältä olet viallinen/
Kauneutesi minut aikoinaan sokaisi/
Mutta todellisuus äkkiä valkeni/

Kun kaiken sen tuskan olin kokenut/
Olin aivan loppuun palanut/
Ei minuakaan omaksi itsekseni tunnistanut/
Olit minusta itseni irvikuvan muokannut/

Michael Jackson on kuollut.

PROJEKTINIMI: LOUKUSSA


Ovi on laho, lattia narisee/
Hana vuotaa, ilma ympärilläni väreilee/
Tuon tutun kitkerän katkun tunnen/
Siihen kuolema sekoittuu, kun äänen kuulen/



Sihinä käärmeen täyttää pääni/
Ei kukaan kuule anovaa ääntäni/
Tämä kuoleman huone päiväni päättää/
Joku kaasuhanan täysteholle kääntää/




Pidätän hengitystäni, siirrän mielestäni/
Takaraivosta hiipivän kuolemanpelon pois/
Jos jostain apua saisin, avittajaltani pyytäisin/
auta minua, vie minut pois, se pelastukseni ois/



Päätä jomottaa, luita kolottaa/
Sikiöasento on ainut vaihtoehto/
Silmät punoittaa, vatsaa korventaa/
Tunnen kuinka elämä kaikkoaa/




MAHDOLLINEN KERTSI:


Minä pyydän, pelasta minut/
Minä anelen, vie minut pois/
Minä rukoilen, ota minut mukaan/
Minä kysyn: kuuleeko kukaan?/



MAHDOLLINEN SUOMENNETTU AOFF ELI KOFF

Te ette tiedä mitä minä tunnen joka helvetin päivä sisälläni/

Koen surua, kipua, raivoa, vihaa, nuo tunteet sekoittuvat mieleeni/

Minun aivoni ylikuormittuu ja tuntuu että pääni räjähtää/

Syljen raivolla sanat suustani: lyökää pääni poikki kirveellä/





Vihansekaisin tuntein yritän työntää seuraavat tunteet mielestäni sivuun/

Tiedän syyn tähän syyn tuskaan sillä surusta on lyhyt matka kipuun/

Tunnen kuinka raivo alkaa polttaa sisuskalujani näkökenttä täyttyy verestä/

Vihä täyttää mieleni, sieluni, ruumiini ja suru kivun kera tulee perässä/





KERTSI WUHUU


Raivo polttaa/

Olen tulessa/

Suru ahdistaa/

Lisää on tulossa/

Kipu kangistaa/

Otteeni kirpoaa/

Viha vallan saa/

Minusta/



PROJEKTINIMI: PROKTI




Yksinäisyyteeni havahdun/
Minusta tuntuu että tukehdun/
Tämä pakokauhu saa vallan minusta/
Ja sinä nautit koska ulvon kivusta/


Minä kuihdun sinun jäljiltäsi/
Sinä hivelet minua sormillasi/
Näet kaiken mitä olet saanut aikaan/
Sinä Saatana saatat minut hautaan/



Näet kuinka hauras olen/
perässäsi suljet oven/
jätät minut tänne kitumaan/
Minä anelen armokuolemaa/



Kuulet viimeiset hengenvetoni/
Tiedät riistäneesi elämäni/
Kuolonkorahduksen kuulet/
Suudelmalla sinetöit huulet/



PROJEKTINIMI: RAKKAUDESTA HULLUUTEEN JA SEN YLI




Taas sinä aiheutat minulle pahaa mieltä/

Sinä satutat minua vaikket sitä tiedä/

En ymmärrä kauanko aion sitä sietää/

Eihän tässä enää ole mitään mieltä/




Sinä revit minut kappaleiksi/ K
E
Sinä hajotat minut palasiksi/ R
T
Sinä särjet minut sirpaleiksi/ S
I
Joka päivä sen siedän, sitä kutsua voi hulluudeksi/ !




Ei, en aio tätä sietää/

NYT sinun täytyy tietää/

Et voi hallita minun mieltäni/

En aio itseäni antaa sinun valtaasi/





Sinä välttelet minun katsettani/

Sinä muovaat minun maisemani/

Sinä luulet pystyväsi luontoni murskaamaan/

Älä epäile etten olisi valmis tappamaan/

Taas sinä aiheutat minulle pahaa mieltä/

Sinä satutat minua vaikket sitä tiedä/

En ymmärrä kauanko aion sitä sietää/

Eihän tässä enää ole mitään mieltä/






Sinä revit minut kappaleiksi/

Sinä hajotat minut palasiksi/

Sinä särjet minut sirpaleiksi/

Joka päivä sen siedän, sitä kutsua voi hulluudeksi/






Ei, en aio tätä sietää/

NYT sinun täytyy tietää/

Et voi hallita minun mieltäni/

En aio itseäni antaa sinun valtaasi/












Sinä välttelet minun katsettani/

Sinä muovaat minun maisemani/

Sinä luulet pystyväsi luontoni murskaamaan/

Älä epäile etten olisi valmis tappamaan/

Kyllä nyt vasta piti vähän kirjottaa tuosta mukavasta tapahtumasta joka oli lutakossa :D huhhuh mitä settiä PERRRRKELE!(tais olla yleisin sana reissun aikana het KÄRPÄSEN jälkeen) joo, moksut veti aivan vitun tiukan keikan ja hyrde meinas tappaa ittensä. nostin sen ihmisten jaloista pois jonkajälkeen järkkärit töni mut vittuu ku yritin saattaa hyrde raukkaa pois yleisöstä. vitun mulkut! mut joo.. reissu oli erittäinki onnistunu ja tässä odotellaan jo jätkien kaa innolla seuraavaa tapahtumaa.. TÄÄLTÄ TULEE NIMITTÄIN KOLME RÄHISEVÄÄ PERKELEKÄRPÄSTÄ JOTEN WATCH OUT!