Juuri kerättyään ne sirpaleet pölyiseltä lattialta, ja koottuaan ne uudelleen kauniiksi, loistokkaaksi kokonaisuudeksi, kuului askelia. Joku oli tulossa. Narahtava ovi aukeni varoen, ja sisään astui tuttu hahmo. Elämisen- ja selviytymisenhalulla koottu kokonaiskuva putosi värisevistä käsistä ja särkyi tuhansiksi sirpaleiksi, jälleen kerran. Ovella seisoit sinä. Sinä ja sinun kasvosi. Sinun sanasi ja lauseesi.
Sinun koko olemuksesi, rikkomassa tämän hennon ja hauraan maailman taas pirstoutuneiksi palasiksi.
Sinä rikot minunkin maailmani. Sinä rikot minut.
Uusimmat blogimerkinnät
- [Ei aihetta] 04.01.
- [Ei aihetta] 10.05.
- [Ei aihetta] 17.04.
- [Ei aihetta] 03.04.
- [Ei aihetta] 19.03.
- [Ei aihetta] 22.01.
- hhups, kohta väsyttää 10.01.
- [Ei aihetta] 06.01.
- And if we don't worry about a thing, will... 05.01.
- [Ei aihetta] 02.01.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2015 (5)
- ▶ 2014 (9)
- ▶ 2013 (3)
- ▶ 2012 (4)
- ▶ 2011 (6)
- ▶ 2010 (18)
- ▶ 2009 (268)
-
▼
2008 (236)
- ▶ joulukuu 2008 (36)
- ▶ marraskuu 2008 (31)
- ▶ lokakuu 2008 (24)
- ▶ syyskuu 2008 (30)
- ▶ elokuu 2008 (35)
- ▶ heinäkuu 2008 (20)
- ▶ kesäkuu 2008 (19)
- ▶ toukokuu 2008 (6)
- ▶ huhtikuu 2008 (14)
- ▶ maaliskuu 2008 (14)
- ▶ helmikuu 2008 (2)
- ▶ tammikuu 2008 (5)
- ▶ 2007 (9)