Minulla on kylmä,
vaikka jalkani ovat tulessa
Harmaan maailman lävitse,
kuljen sokeana unessa
Lehdet ovat jo pudonneet,
vaikkei olekaan syys
On niin lämmintä ja valoisaa
Ja ainainen kylmyys
Olen sytyttänyt kaikki lamput,
laittanut radion pauhaamaan
Silti liian pimeää,
enkä kuule sanaakaan
Joka hetki, niin turhauttavaa
On olla pystymättä mihinkään
Pystymättä lähtemään,
Tai auttaa edes itseään
Enkä pysty ääneen sanomaan,
ilman että ääneni pettäisi
On toivotonta esittää,
Kuinka urheasti sen kestäisi
Kaikki on niin tyhjää täällä
Sillä vastauksia ei ole enää
Olen matkalla jonnekin,
Vaikka missään, ei ole vastassa ketään