Noh päivä alkoi pirteissä merkeissä ei ottanut päähän yhtään kun heräsin kellon pirinään ( osittain syynä varmaan että simahdin illalla seiskalta...) ja sitten menin duuniin iso hymy naamalla. Noh se hymy lakkasi ensimmäisen kerran siihen että yksi opettaja poissa ja hoidetaan sen lapset. Wohoo.
Toisen kerran hymy laantu siinä että huhhuijaa puhe oli vanhempainillasta. ARRRGH ahdistaa jo valmiiksi huominen ihan sairaasti. Kädet tärisee ja puhe takkuilee pahasti.
Kolmannen kerran hyytyi siinä että puhelin soi ja joku minulle tuntematon mieshenkilö soitti minulle kirpputorilta jossa minulla ja Tarulla on kirpparikamat myynnissä että yhdestä tuotteesta puuttui hinta että paljonkos mahtaa hinta olla. Puhelun jälkeen mieleeni tuli että hetkinen numero ei ollut kyseisen kirpparin numero joka minulla on tallennettuna puhelimessani ja otin puheeksi asian sinne mennessäni että hetkinen onko täältä annettu asiakkaalle minun salainen puhelinnumeroni ja ensin toinen myyjä vakuutti että ei varmastikkaan että varmistetaan vielä toiselta ja toiselta kysyessä niin "Joo kyllä mä sellaiselle nuorelle miehelle annoin " oi että mulla kiehu raivo että VITT*AKO MUN NUMEROA TÄÄLLÄ JAATTE IHAN TUNTEMATTOMILLE! Yritin mahdollisimman hienotunteisesti ilmaista että mun numeroa ei täällä jaeta että jos on jotain niin työntekijä itse soittaa eikä anna numeroa toiselle ihan vaitiolovelvollisuuden nimissä. Omistaja mies alkoi korottamaan ääntään että jos ei heidän palvelu kiinnosta niin voidaan kerätä rojumme pöydästä pois. Empä ole aikoihin saanut näin huonoa asiakaspalvelua sillä olenhan minäkin heidän asiakas, eikö niin? Mielestäni mulla oli täysi syy olla vihainen.
Neljäs ahdistus iski vielä puhuessani noin 1,5h kollegan kanssa illalla puhelimessa että hitto miten sitä pistäis huomenna jauhot suuhun sitten? Ahdistus vaan nousee kokoajan.
Että se siitä täydellisestä päivästä.
Nyt tahtoo vain uudet hiukset päähän.
Ehkä ei alkoholia, se on myrkkyä.
Jos polttaisin niin nyt menisi koko kartonki.