IRC-Galleria

Pää varmaan on ihan sekasin, mut silti päätin jatkaa kasi on vika osa, mutta silti jokin jää vaivaamaan minua. Ehkä en sittenkään pysty lopettamaan, vaikka loppu olisi jo käsillä? Kuitenkin vielä jaksan elää, vaikka sekin tuntuu turhalta joskus kun minua jälleen sorretaan. No, toisaalta olen sitten tottuvainen kaikkeen, eli saa pilkata, mutta koskaan ei voi tietää mitä sanon vastaan. Olen ehkä herkkä, mutta silti niin tiukka kun olla voi. Selvä tämä peli ei ole koskaan, koska uskon, etten pääse kiusaajista eroon, nimittäin heitä tulee vain lisää tai sitten toisten kadotessa jotain tulee tilalle. Kuitenkin minä en sitten lannistu, vaik kuolema kolkuttaisi. Sen olen oppinut. Ja se olkoon aina mielessäni. Uskokaan vain pois, että olisin tappanut itseni jo monesti, jos en olisi ollut järkevä, nimittäin saatan ehkä masentua, mutta pahaa itselleni en tee, koska voin vain sen myöntää, että minä taidan vain pelätä kuolemaa. Ja uskon muitten pelkäävän sitä myös. He eivät ehkä uskalla sitä myöntää, mutta minä uskallan. Ja aion pitää kiinni nykyhetkestä. En vielä katso tulevaa ja vilkaisen vain menneeseen, jos sille on aihetta.