IRC-Galleria

Kun heräsin tänäaamuna, ei isä enää istunut tässä tuolissa normaaliin tapaansa. Isä pääsi pois eilen äkillisesti talomme edessä ennen kuin ehtivät edes ambulanssiin nostaa.

Niin monta asiaa jäi sanomatta, vaikka viisi minuuttia ennen lähtöä ajattelin sanovani, mutta tulin kuitenkin siihen tulokseen että minulla on vielä aikaa. Sairaalassa sanoin isälle näin: "Vaikka minä en koskaan sinulle sitä sanonut niin minä rakastan sinua" Isä oli kuitenkin jo paremmassa paikassa, ja toivon että hän kuuli mitä sanoin.

Aattelimpa kirjottaa vähän päiväkirjaan ku en oo tänne ikinä mitään kirjottanu. :)