IRC-Galleria

Vastaus karhukirjeeseen

Hyvät Herrat,

Hävytön kirjeenne saapui tänään avonaisessa kuoressa markan postimerkillä varustettuna. Se tavallaan ilahdutti minua ja perhettäni, mutta samalla se herätti ajatuksen siitä, että maassamme on vieläkin kaikenlaisia paskahousuvasikoita, jotka lähettävät yrittäjille kirjeitä avonaisissa kuorissa. Ihmettelette sitä, miksen ole suorittanut laskuanne joka olisi teidän mielestänne pitänyt olla jo kauan sitten maksettu.

Kerrompa teille:

Kun puhutte vaikeuksista haluan minä hieman valistaa Teitä. Vuonna 1987 ostin velaksi perämoottorin, uuden Ladan, vähän käytetyn Zetorin, kaksi ravihevosta, kaksi strutsia, haulikon,ja erinomaisen siitoskarjun jonka suku oli paremmin dokumentoitu kuin minun.

Vuonna 1989 Lada paloi eikä jäljelle jäänyt kuin kasa ruostetta, toinen hevosista kuoli syötyään rautanauloja ja toisen annoin valmennettavaksi mustalaiselle, joka idiootti nälkiinnytti hevoseni kuoliaaksi. Isäni kuoli ja veljeni hirtettiin Thaimaassa huumekaupasta. Sen jälkeen liityin kirkkoon ja kommunistipuolueeseen. Kirkon kanttori pani tyttäreni paksuksi ja lääkärille piti maksaa etten olisi saanut äpärää sukulaiseksi. Sittemmin erosin kirkosta. Kommunistipuolueen paikallisosaston sihteeri raiskasi sisareni ja karkasi sen kanssa. Maksoin lunnasrahat Kansan Tahdolle, ettei minun tarvinnut kommarilehden palstoilla todeta sitä paskaa siskoni mieheksi.

Vuonna 1990 yksi pojistani sai sikotaudin, se meni muniin ja terveyskeskuspuoskarintohelo kuohitsi poikaparan. Ei jatkunut tämä suku tuon pojan kautta..
Kesällä Tenojoella ollessani kalassa vene kaatui ja perämoottori meni pohjaan sen sileän tien. Tuossa rytäkässä kaksi pojistani hukkui. Ei kuitenkaan se, joka oli kuohittu, eikä se, joka osasi uida ja joka ei ollut mukana. Kaiken lisäksi karkuun pääsi suurin lohi minkä olen ikänä nähnyt.

Vuonna 1993 akkani karkasi somalipakolaisen kanssa ja jätti minulle muistoksi mustat kaksospojat. Oli siinä kyläläisillä ihmettelemistä kun painuimme paikalliseen ruokakauppaan.
Menin naimisiin venäläisen naisen kanssa pitääkseni taloudelliset kustannukset kurissa. Hän oli kuitenkin kylmä ja minulla oli vaikeuksia saada häntä laukeamaan, joten menin terapeutille. Tämä neuvoi minua luomaan jännitystä kun vaimoni lähestyy huippua, joten otin haulikon mukaani sänkyyn ja kun mielestäni aika alkoi olla kypsä työnsin piipun ulos ikkunasta ja painoin liipasinta. Siitä seurasi että vaimoni paskansi sänkyyn, minulta jäi kesken ja ammuin vahingossa toisen strutsin kuoliaaksi.

Vuonna 1995 paloi taloni ja minä aloin ryypätä, enkä lopettanut ennen kuin minulla ei ollut muuta jäljellä kuin vesitiivis kello ja munuaiskivet. Pitkään en tehnyt muuta kun vedin kelloni ja kusin. Sekin ilo loppui siihen kun se jäljelle jäänyt strutsi söi kellon. Vaimoni sukulaiset lähettivät minulle lohdutukseksi pullon votkaa, joka ei ollut puhdasta; vasemmasta silmästä lähti näkö ja korvissa soi ikävästi hereillä ollessani

Seuraavana vuonna päätin yrittää uudelleen ja ostin taas velaksi lannanlevittimen ja puimakoneen. Seuraavalla viikolla joku ryökäle kuitenkin varasti ne suoraan pihasta vieden mukanaan Zetorin, joka oli ollut ainut onnistunut ostos. Vakuutusyhtiö kieltäytyi kuitenkin maksamasta minulle korvauksia varkaudesta, koska en ollut maksanut heille vakuutusmaksujakaan. Jälkikäteen ajateltuna ihan reilua, ainakin vakuutusyhtiön kannalta ajateltuna.. Kuukauden päästä minut kuitenkin haastettiin käräjille, sillä Zetorini oli löydetty järvestä, josta kunta ottaa käyttövetensä. Kunnanjohtajan kylpyvedessä oli lillunut öljyä, ja minut tuomittiin maksamaan puoli miljoonaa sakkoa ympäristön saastuttamisesta.

Vaimoni kyrpiintyi totaalisesti, pakkasi kimpsunsa ja lähti Helsinkiin huoraamaan. Eli vaimon osalta sama homma jatkui, mutta eri osoitteessa. Kertokaa sellaisia terveisiä jos näette, että ilmoittaa uudet yhteystietonsa vanhoille asiakkailleen. On rasittavaa herätä viikonloppuöinä humalaisten miesten kolkuttaessa ulko-oveen ja huutaessa Tatjaanan nimeä.. Olemmekin sopineet poikieni kanssa (ei sen joka on kuohittu) että jokainen päivystää vuorollaan ovella ja kertoo lemmemkaipuusta kärsiville asiakkaille Tatjaanan muuttaneen muualle. Kerrankin toisen mustista pojista ollessa ovella, kuului asiakkaan suusta hillitön sadattelu, tosin syynä oli se että asiakas luuli tulleensa afrikkaan. Hän kun oli käskenyt taksikuskin ajamaan lähimpään porttolaan eikä ollut todellakaan tarkoittanut päiväntasaajaa..

Poikani pyyhki partioretkellä persettään horsman kukkiin,joissa oli vesakkomyrkkyä. Sen seurauksena koko persläpi oli leikattava pois. Tuostakin koitui taloudellisia tappioita, koska persaus on niin suuri että sen pyyhkimiseen menee koko rulla paperia. Tosin niin oli ensimmäiselläkin vaimollani, vaikkei hänen persettään oltu leikattukaan.

Syksyllä paperitehtaan herrat saatanat ampuivat hirvimetsällä ollessaan siitoskarjuni kivekset irti juuri kun olin saanut siemennyksestä etumaksua. Jouduin sitten hoitamaan siemennyksen itse ja voitte uskoa että tuolla kertaa oli nalli tiukassa... Etukäteen saamastani maksusta jouduin toki maksamaan osan takaisin, koska kuten aiemmin totesin sonnilla oli paremmat paperit kuin minulla. Nyt olen niin köyhä että jos paskantaminen maksaisi pennin joutuisin oksentamaan.

Voin kertoa, että rahan saanti minulta on täsmälleen yhtä helppoa kuin työntää sulaa voita hehkuvalla sukkapuikolla villikissan perseeseen. Mikään kirjeessänne ei minua hämmästytä niin paljon,kuin väitteenne, että tulette aiheuttamaan minulle ikävyyksiä. Jos katsotte olevanne kykeneviä siihen, niin tehkää se ihmeessä!

Jos Te perkeleet olette yhtä pieniä kooltanne kuin periaatteiltanne, niin voitte varmasti seistä polvistumatta lattajaloillanne ja lipoa mäkäräisen persettä.


Ystävällisesti Teidän,
Ananias Pyy