Sydämeni tietää, ettei minulle ole elämää täällä.
Eikä myöskään sitä, josta välitin todella paljon.
Sydämeni on oikeassa, sen jonka menettää, pitäisi löytyä sydämestä.
Myös tietää, että "Jos päästät sen menemään ja se palaa takaisin, tiedät sen olevan oikea."
Mutta, kun päästin Sinut, rakas koirani, menemään, et palannu takaisin, vaan suoraan sydämeeni.
Kiitos, kun olit totta hetken...
Anteeksi, tajusin heti, kun sinut päästin menemään, että menetin osan itsestäni myös.
En halunnut sitä, mutta jotkut asiat eivät muutu, vaikka sitä tahtoisin.
En osaa olla oma itseni enää, koska et ole täällä.
En pyydä sinua palaamaan, sillä et pysty tulemaan, paitsi uniini.
Et pysty tulemaan luokseni, vaikka kutsunkin, et ole täällä enää, päädyit sydämeeni.
En kävele kanssasi enää, etkä sinä minun kanssani, vaan kävelen yksin, vaikka minulla on Minni.
En pysty iloitsemaan paljoa enää, paitsi kaikkien ystävieni kanssa, hyvistä asioistaa.
En ole sydämessäni onnellinen, ilman sinua...