IRC-Galleria

Luvattu on paljon
Rikottu enemmän
Vierelläsi valvon
Ja kauniina sut nään

Sä oot se jonka
Löydän aina uudelleen
Taas tässä oon ja valmis
Uuteen kierrokseen

Mut mussa ei oo mitään
Mussa ei oo mitään uutta
Oon vielä samanlainen
Sama mieli sama sydän
Sama nainen

Mä muistan kyllä
Ne kirosanat ja syyttelyn
Ja anteeksi annan
Jopa sen pahoinpitelyn

Mut mä en lupaa mitään
Mä en lupaa mitään muuta
Oon vielä samanlainen
Sama mieli sama sydän
Sama nainen

I wanna call the stars
Down from the sky
I wanna live a day
That never dies
I wanna change the world
Only for you
All the impossible
I wanna do

I wanna hold you close
Under the rain
I wanna kiss your smile
And feel the pain
I know what's beautiful
Looking at you
In a world of lies
You are the truth

And baby
Everytime you touch me
I become a hero
I'll make you safe
No matter where you are
And bring you
Everything you ask for
Nothing is above me
I'm shining like a candle in the dark
When you tell me that you love me

I wanna make you see
Just what I was
Show you the loneliness
And what it does
You walked into my life
To stop my tears
Everything's easy now
I have you here

In a world without you
I would always hunger
All I need is your love to make me stronger

jipiijipiijipiijipii

Taas kerran Kuolema korjaa näillä mailla.
Suru murtaa, ikävä jäytää näillä mailla.
Tämä pienen ihmisen elämän pysäyttää
Ja herättää ajattelemaan.

Nyt poika kasvanut on näillä mailla.
Voimaa keräten tahtoa täynnä, valmiina
Kohtaamaan verellä tahraamaan oman nimensä.
Minä kostan vielä

Muistan pettyneet kasvot, kuolleet unelmat
Muistan pettyneet kasvot, kuolleet unelmat

He pirun kierrettä vaan jatkavat,
Nämä ikuisen kaunan kantajat.
Sukunsa nimeen vannovat,
Sen puolesta henkensä antavat.

Edellä menneet eivät kauaa kulkeneet,
Kummaltakaan puolelta pitkälle ehtineet.
Tuleeko hetkeä, jolloin toisiltaan
Anteeksi, anteeksi, anteeksipyynnön kuulevat.

Minä odotan täällä tunnellissa, jossa valo kylmä hohtaa
Jossa pimeän koirat ulvoen tuon kirkkauden kuoron kohtaa
Kaikki kävi niin pian kun aina luulin, että vähitellen lähden
Minä katuisin vaan en tiedä kuinka, enkä edes minkä tähden
Valittaisinko puoliääneen: johda kotiin matka keskenjääneen
Missä, miten päin täytyisi olla?
Huutaisinko, jos sä täällä sittenkin oot?


Tämä valo käy silmiin tunnelissa, jossa kuoro yhä laulaa
Varhain opin miten hauras onni onkaan, kuinka se ei kestä kauaa
Minä haluan tietää, miksi kauan sitten sä et palannutkaan
Pian kadotin suunnan, helppo polku kaltevana vietti mutkaan.

Mies: Mitä järkeä sinun on pitää rintaliivejä, kun sinulla ei ole niihin mitään täytettävää?
Nainen: Mutta pidäthän sinäkin kalsareita...
Mies: Vaihdetaanko asentoja tänä iltana?
Nainen: Hyvä idea. Mene seisomaan silityslaudan taakse, niin minä istun sohvalla ja piereskelen.
Mies: Mitä olet tehnyt kaikilla niillä rahoilla, jotka olen antanut sinulle ruokaostoksia varten?
Nainen: Käänny sivuttain ja katso peiliin!
Mies: Mikset koskaan kerro minulle, kun saat orgasmin?
Nainen: Et ole koskaan silloin paikalla.
Kysymys: Kuinka mies suunnittelee tulevaisuuttaan?
Vastaus: Hän ostaa kaksi koppaa kaljaa.
Kysymys: Kuinka monta miestä tarvitaan vaihtamaan vessapaperirulla?
Vastaus: Ei ole tiedossa - sitä ei ole koskaan tapahtunut.
Kysymys: Miksi on vaikeaa löytää herkkä, tunteellinen, hyvännäköinen mies?
Vastaus: Hänellä on jo poikaystävä.
Kysymys: Miksi kutsutaan naista, joka tietää, missä hänen miehensä on joka ilta?
Vastaus: Leskeksi.
Kysymys: Mitä eroa on naimisissa olevilla naisilla ja sinkkunaisilla?
Vastaus: Sinkkunainen tulee kotiin, katsoo mitä on jaakaapissa ja menee sänkyyn. Naimisissa oleva nainen tulee kotiin, katsoo mitä on sängyssä ja menee jääkaapille.
Aatami Jumalalle: "Miksi olet tehnyt naisesta niin kauniin?"
Jumala: "Jotta sinä rakastaisit häntä." Aatami: "Mutta miksi olet tehnyt hänestä niin tyhmän?" Jumala: "Jotta hän rakastaisi sinua."

Ole mun sinä vain voit kaipuuni täyttää
Ole mun sillä voit vain unelmat näyttää.
Olen sun öiden ylitse syliin mut sulje,
kokonaan tämä elämä vierelläin kulje.

Koetaan täällä yhdessä ilomme aiheet
Jaetaan myöskin surut ja toistemme murheet
Vaikka tie mulla kylmä ja pitkäkin oisi
silloinkin myötätuulet mut luoksesi toisi.

Sinä vain,
ei muut mua huomiseen saa jaksamaan
Sinä vain,
yksin pystyt mulle voimaa antamaan
Sinä vain,
joka kerran rakkauden sait syttymään
Sinä vain,
olet aina ainoain.

Aika alkaa loppua ja finaali alkaa paistaa
Ilmassa loppuhuumankin jo voi haistaa
Ei tää oo loppua vaan uuden alkua
Sillä hyvästit on käsil vaikka koitat parkua
Et pääse karkuunkaan aika on varttua
Voin jo kuulla kun enkelit kolistavat arkkua
Ja soittaa harppua mun mieles pienessä
Tää kaikki loppujen lopuks on kiinni pienestä

Vaan siitä mitä teet ja mitä valitset
Mistä haluut kiinni pitää ja mitä tarvitset
Älä seuraa väärää reittiä ja älä väärää johtajaa
Ja älä lähde seuraamaan ihmistä väärään johtavaa
Sit kun tullaan kohtaamaan teidemme päässä
Finaali on käsil takas ei enää päästä
Vaan pakko jatkaa matkaa aina vaikka mikä tulisi
Älä huuda metsään se ei vastaa turpas tuki siis

Elämäs on loppuun asti vitun iso palapeli
Eti oikeet palat kohdalleen se selviä ei heti
Kuitenkin lopulta puuttuu yks palapelinpala
C'moon veitsi käteen veljet aika tehdä verivala
Eli ala vannoon totuutta ja siihen mitä aiot
Mitä ikin teetkin muista tehdä se raivol
Kiitos teille kaikest tähän olis hyvä päättää
Joten nyt tää tulee loppuun meitsi hyvästit jättää

Rakkaudesta vihaan on vain niin pieni matka/
Miks jatkaa jos taakka on taaskin niin raskas/
Se mielen vetää paskaks ja aukaisee haavat/
Ihmiset toisiltaan enemmän ottavat kun saavat/

Rakkaudesta vihaan on vain niin pieni matka/
Pistää pakostakin joskus kelaan kauan tätä jaksan/
Elämä on täynnä suruu se ei käy mun järjelle/
Jos tunteet multakin kuolis niin mitä jäis jäljelle/


Niin monta kertaa pelkkä synkkyys peittää mielen/
Viikatemies istuu vieres hetken pienen/
Pään painan alas ja hupulla sen peitän/
Kaikki hyvät ajatukset vittuun päästäni mä heitän/
Suljen silmät suljen korvat blokkaan ajatukset/
Turhaa enää juosta karkuun kun on menny ristiin sukset/
Mä aina oon koittanu tehdä parhaani/
Hyvin oon hoitanu elämäni ruusutarhaani/
Silti joka kerta piikki pistää vitun lujaa/
Tainnut oon mä eksyä nyt elämäni umpikujaan/
Ei tuska ehkä haihdu mielestäni pois koskaan/
Ei mikään tunteita maan pinnalle enää nosta/
Siks pulloon tartun ehkä henkisesti vartun/
Turhaan enää juoksen karkuun kun oon avannut mun arkun/

syksyn tuulissa hiljenemme
pisaroina muistot putoilee
pilvet matelevat ylitsemme
kaikki värit taittuu harmaaseen