Voin rakastaa, vihaa,mut mitä tunnen
Tunnen tuskaa,sitä riimeihin puren
mut en tuu ikinä sanottamaa tarpeeks
et voisin itelleni antaa kaikesta anteeks
auki ranteet,sielu itkee verta
Katon yöl sysimustaa merta
mä kaadun pimeytee valon oon kadottanu
rikki sisält oon itteni hajottanu
mä en voi sille mitää et mä oon tälläne
ei tähä kipuu auta ees kännää et
te ette pysty kuvittelee miltä tuntuu
mä en tunne enää mitää vastaa kun tuut
hymyilen peitän pahan olon nauran
oikeesti nailonköysi kiristää kaulaa
laulan tästä poistan mun oloo pahaa
tää paska ei saa mua kaataa