Maalaan taulua mielessäni, väreinä mustaa, valkoista, ja jotain lämmintä. Miksi minä teen niin, vaikka siitä ei olekaan mitään hyötyä? Mistä minä tiedän sen? Koska se on mustaa ja valkoista, kuin yö ja päivä, kuu ja aurinko, pimeä ja valo. Minä musta, hän valkoinen, minä yö, hän päivä, mutta maalit eivät ole lopussa. Tulen maalaamaan sen taulun vielä uudelleen ja uudelleen, vaikken edes haluaisi.